Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma asettaa tavoitteeksi parantaa monin eri keinoin rakentamisen energiatehokkuutta ja pyrkiä lähes nollaenergiarakentamiseen vuoteen 2020 mennessä. Tarkoituksena on määritellä rakennuskannan päästövähennysmahdollisuudet ja lisätä energiatehokkaan rakentamisen ja korjausrakentamisen koulutusta sekä alan tutkimusta. Lisäksi laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma rakennuskannan korjaustoimien lisäämiseksi ja edistetään uusia korjausrakentamisen käytäntöjä ja – innovaatioita.
Puurakentamisesta kaupunkisuunnittelun näyteikkuna maailmalle
Aiemmin tänä vuonna julkaistun Suomen ympäristökeskuksen raportin Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa” (SYKEra 16/2011) arvion mukaan rakennusmateriaaleilla on tärkeä merkitys ilmastotavoitteiden toteuttamisen kannalta. Tulevina vuosikymmeninä koko rakennussektorin ympäristövaikutuksiin vaikuttavat keskeisimmin rakennuskannan volyymin muutokset, uudis- ja korjausrakentaminen sekä rakennusten poistuma, rakentamismääräysten kehitys, varsinkin energia-tehokkuusvaatimukset, lämmitysjärjestelmien muutokset sekä talouden yleinen kehitys, joka vaikuttaa energian hintaan sekä investointikustannuksiin.
– Ilmastotavoitteiden kannalta on välttämätöntä, että myös rakentamiseen on löydettävä nykyistä kustannustehokkaampia ja vähäpäästöisempiä ratkaisuja, sanoo Niinistö. Tähän asti suuren hiilijalanjäljen aiheuttava betoniteollisuus on kyennyt sanelemaan rakennusmääräykset. Tämä monopoli pitää nyt purkaa, koska luonnonvarojen kulutuksen ja resurssitehokkuuden kannalta betonirakentaminen tulee pian tiensä päähän, pohtii Niinistö.
Suomen ympäristökeskuksen raportin mukaan puu rakentamisen raaka-aineena aiheuttaa selvästi pienemmän energia- ja luonnonvarojen kulutuksen sekä kasvihuonekaasupäästöt kuin betoni ja teräs. Raportissa vertailtiin eri rakennusmateriaaleja ympäristövaikutusten kannalta.
Niinistön mukaan puurakentamisen lisäämisellä on mittava vaikutus myös tuotekehittelyyn, vientiin ja työllisyyteen. – Sitä voi pitää hyvänä esimerkkinä vihreän talouden mahdollisuuksista, joilla tavoitellaan siirtymistä kestävään kulutukseen, sanoo Niinistö. Nyt tarvitaan puurakentamisen teollisen tuotannon konseptointia ja yhä enemmän rakentamisen suuntaamista arkkitehtonisesti parempaan suuntaan. Suomalaiset tarvitsevat asukaslähtöisiä asumismiljöitä, nykyajan puutarha-kaupunkeja, joissa vähäinen ekologinen jalanjälki on keskeinen kaupunkisuunnittelun kriteeri. Suomi voisi tehdä puurakentamisesta modernin kaupunkisuunnittelun näyteikkunoita myös maailmalle ja edistää näin rakentamisosaamisen vientiä, ehdottaa ministeri Niinistö.
Rakentamisen ympäristövaikutuksista on käyty aktiivista keskustelua ympäristö-keskuksen raportin julkistamisen jälkeen. Asuntoministeri Krista Kiuru on todennut, että yhteiskunnan tulee omilla ohjauskeinoillaan suosia ympäristövaikutuksiltaan edullisempia rakentamisen vaihtoehtoja.
– Energiatehokkuuden ja elinkaariajattelun tulee ulottua kaikkeen rakentamiseen alkaen maankäytöstä ja kaavoituksesta ja päätyä julkiseen ja korjausrakentamiseen sekä kaikkeen asuntotuotantoon, sanoi Kiuru Puuinfon haastattelussa. Myös peruskorjaukselle on tulossa asuntoministerin toimesta laatustandardeja, joilla pyritään parantamaan rakennusten energiatehokkuutta.
Puurakentaminen edistää vihreää taloutta
Ympäristöministeri Ville Niinistö näkee rakentamisessa sellaisia uusia innovaatioita, jotka edistävät laajemminkin siirtymistä uuteen kestävään talouden järjestelmään.
– Näen puurakentamisen mahdollisuutena myös globaalien tavoitteiden toteuttamisessa. Ensi vuoden Rio 20 plus -kokouksen valmistelussa on asetettu erityistavoitteeksi talouden kasvun irrottaminen luonnonvarojen kulutuksesta.
Tätä trendiä on vahvistettava, jotta voidaan ylipäätään turvata luonnonvarojen, veden ja ruuan riittävyys globaalisti tulevaisuudessa. Siksi energia- ja materiaalitehokkuuden tavoitteleminen rakentamisessa palvelee tätä isoa globaalia tavoitetta, miettii Niinistö. Rakennusmateriaalien elinkaaren pidentäminen ja elinkaariajattelun tuominen myös rakentamiseen on välttämätöntä. Betoni- ja asfalttikeskeisessä tuotannossa tulee seinä vastaan. Puulla uusiutuvana materiaalina on suuri ekologinen kilpailukyky myös vihreän talouden kannalta.
Ympäristökeskuksen raportti tukee Niinistön näkemyksiä. Raportin mukaan puu rakennusraaka-aineena aiheuttaa selvästi pienemmät energia- ja luonnonvarojen kulutukset sekä kasvihuonekaasupäästöt kuin betoni ja teräs. Puutuoteteollisuuden piiristä on väläytetty mahdollisuutta ottaa hiilijalanjälki esimerkiksi kiinteistöverotuksen perustaksi, joka suosisi vähäpäästöisiä materiaaleja kuten puuta.
Julkisiin hankintoihin lisää resurssitietoisuutta
– Olen seurannut todella suurella mielenkiinnolla, mitä puurakentamisessa Ruotsin Växjössä tapahtuu, kertoo Niinistö. Nyt kun meillä Suomessakin on pystytty uudistamaan rakennusmääräyksiä ja voitu raivata puurakentamisen esteitä pois, tulee saada rakennuttajat ja rakentajat innostumaan puurakentamisesta.
– Kunnilla on julkisten hankintojen tekijänä tässä suuri rooli. Olemme käynnistämässä kunnille suunnattavaa julkisten hankintojen neuvontapalvelua, jolla laajemminkin pyritään edistämään vihreän talouden neuvontaa ja kehittymistä, sanoo Niinistö. Meillä on ministeriössä varattu 2,5 miljoonaa euroa ensi vuonna käynnistettävään kokeiluhankkeeseen, joka kohdistuu kuntiin kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseksi. Julkisilla hankinnoilla on erittäin suuri merkitys siirryttäessä vihreään talouteen ja otettaessa materiaali- ja energiatehokkuus nykyistä paremmin huomioon.
– Kuntien hankintaosaamista tulee lisätä ja pyrkiä asettamaan sellaisia laatukriteereitä, että pidemmällä tähtäimellä energia- ja materiaalitehokkuus paranisivat, ehdottaa ministeri. Meillä on monella alalla kotimaisia osaavia ja innovatiivisia yrityksiä, joilla olisi paljon paremmat edellytykset pärjätä kilpailussa suuria kansainvälisiä yrityksiä vastaan, kun hankintakilpailua ei ratkaista vain hinnan perusteella. Hankintojen kriteereinä tulee pitää mm. resurssitehokkuutta ja ympäristövaikutusarviointia laajemminkin. Ympäristöministerin mielestä nyt on katsottava tarpeeksi kauas tulevaisuuteen. Suomen on oltava etunenässä toteuttamassa vuoteen 2020 asetettuja EU:n energia- ja resurssitehokkuus-tavoitteita, arvioi Niinistö.
Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen
Lisätietoja:
mahdolliset haastattelupyynnöt sihteerin välityksellä,
Kristina Tamminen 09-1603 9301, kristina.tamminen@ymparisto.fi