Puurakentamisen teollisen tuotannon järjestelmät, nopeus ja vahva kilpailukyky ovat ruotsalaisen puurakentamisen menestyksen avaintekijöitä. Ruotsin puurakentamista edistävän Träbyggnadskanslin johtajan Niclas Svenssonin mukaan teollisen tuotannon ratkaisut ja järjestelmät ovat tehneet puurakentamisesta Ruotsissa erittäin kilpailukykyisen ja nostaneet sen osuuden kerrostalorakentamisessa 20 prosenttiin. “Puumateriaalin ohella olennaista on teollinen tuotantojärjestelmä, joka tuottaa kevyttä ja ympäristöystävällistä rakentamista uusiutuvasta materiaalista kilpailukykyiseen hintaan”, kiteyttää Svensson. Puurakentamisen kasvun veturina Svensson näkee kunnat, joiden tilaama sosiaalinen asuntotuotanto edustaa puolta koko Ruotsin kerrostalorakentamisesta. Teollinen puurakentaminen on lisännyt rakennusalan työpaikkoja maakunnissa sijaitsevissa elementtitehtaissa.
Niclas Svensson on kuukauden aikana kiertänyt Ruotsia puurakentamisen matkasaarnaajana ja tavannut erityisesti kuntien edustajia. Ruotsissa kunnat ovat merkittäviä toimijoita asuntomarkkinoilla, koska ne tilaavat ja omistavat sosiaalisen asuntotuotannon piirissä olevat vuokratalot. “Kunnat ovat nähneet onnistuneita puurakentamisen projekteja ja innostus kasvaa joka puolella”, kertoo Svensson. “Puurakentamisen kilpailukyky ja nopeus kiinnostavat erityisesti kuntarakentajia, koska kunnat toimivat rakennuttajina sosiaalisessa vuokra-asuntotuotannossa pienillä budjeteilla.”
NIclas Svensson katsoo, että tulevaisuudessa on koko rakennusalan keskityttävä yhä enemmän teollisiin rakentamisen järjestelmiin. “Rakentamisella on ollut vaikutusta myös työllisyyteen siten, että ammattitaitoisten rakentajien puutteesta johtuen alettiin siirtää töitä rakennustyömailta teollisuushalleihin, joissa tapahtuu nykyisin pääosa asuntotuotannon rakentamisesta.”
Svenssonin mukaan olennaista on puurakentamisen teollinen tuotanto, joka on tehnyt siitä kilpailukykyisen eikä niinkään itse materiaali. “Puurakentamisessa on hyötyä rakentamisen teollisesta systeemistä”, korostaa Svensson. Esimerkkinä Svensson mainitsee Lindbäcks Bygg – yhtiön, joka on suurin puurakennusten elementtitoimittaja Ruotsissa. “Yhtiö käyttää markkinoinnissaan nimenomaan teollista tuotantojärjestelmää, joka tuottaa kevyttä ympäristöystävällistä rakentamista kilpailukykyiseen hintaan kuluttajalle.”
Puurakentamisen menestyksen ydin Ruotsissa on ollut sen teollistaminen.”Olemme pystyneet ratkaisemaan puurakentamisen tekniset detaljit ja saamaan aikaan hyvää laatua ja kustannuksiltaan tehokasta tuotantoa. Suomessa on teollisen tuotannon välttämättömyys ymmärretty suunnittelijoiden keskuudessa paremmin kuin Ruotsissa, jossa suunnittelijat haluaisivat tuottaa vain uniikkikohteita. Nyt taloja ei nimetä enää arkkitehtien ja suunnittelijoiden mukaan, vaan niiden rakentajien”, kertoo Svensson.
Puurakentaminen hillitsee ilmastomuutosta
Niclas Svenssonin mukaan Ruotsissa tapahtuu nyt paljon puukerrostalorakentamisessa. Ruotsissa rakennetaan 2500 puukerrostaloasuntoa vuodessa. “Vaikka kaikki puhuvatkin energiasäästöstä, olennaista on tulevaisuudessa kohdistaa rakentamisen haasteet ilmastomuutokseen. Rakentamisessa on tavoiteltava negatiivista päästötasetta ja se onnistuu vain materiaalivalinnoilla”, painottaa Svensson ja näyttää kuvaa männyntaimesta, josta kasvaa uusi koti.
“Vaikka ilmastomuutokseen vastaamisen tulisi olla rakennusteollisuudelle tärkein haaste, se ei sitä vielä ole, vaan talous edellä mennään”, korostaa Svensson. “Koko sementtiteollisuus on ilmastomuutoksen kannalta suuri ongelma. Ekologiset tekijät ovat vahvassa kasvussa. Nollaenergiakeskustelun sijaan täytyy kiinnittää huomiota rakennusmateriaalien käyttöön ja niiden tuottamaan hiilijalanjälkeen, koska materiaalien uusiutuvuuden tulee olla ruotsalaisen rakentamisen ytimessä.”
Svensson katsoo, että puurakentamisen puolesta puhumisen argumentointia on muutettava. “Ilmastomuutos on otettava vakavasti ja rakentamisessa lisättävä uusiutuvien materiaalien käyttöä. Ihmisille on kerrottava, että jos asut puutalossa, vaikutat ilmastomuutokseen. Tietysti puukerrostalorakentamisen on oltava hinnaltaan, laadultaan ja toimivuudeltaan kohdallaan kuluttajan kannalta, koska pelkkä materiaali ei riitä. On otettava mallia automarkkinoilta, jossa suositaan nyt vähäpäästöisiä ja vähän polttoainetta kuluttavia autoja. Sahateollisuuden on pyrittävä myös puusepän- ja huonekaluteollisuuden kanssa lisäämään myös ihmisten materiaalitietoisuutta. Valitettavasti kuluttajien todellinen ekologinen tietämys rakentamisen materiaaleista ja hiilijalanjäljestä on toistaiseksi vähäistä, vaikka ympäristöarvoista paljon keskustellaankin ja niitä arvostetaan, ” muotoilee Svensson.
Niclas Svensson katsoo, että Ruotsissa tarvitaan poliittista vaikuttamista myös 1960- ja 1970-luvuilla rakennettujen talojen kunnostukseen. “Uusien ja kunnostettavien asuntojen tulisi olla ilmastomuutoksen kannalta energiatehokkaita, vaikka tämän perusteleminen kuluttajille onkin haastavaa. Sen sijaan asunnonomistajilla pitäisi olla tähän suuri kiinnostus. Taloyhtiöiden tulisi rakentaa kevyellä puurakentamisen tekniikalla lisäkerroksia ja saada niiden myynnillä lisätuloja rakennusten edellyttämiin energiakorjauksiin. Me puhumme energiakeskustelussa nyt uusiutuvien energiamuotojen käytöstä talojen lämmityksessä eikä rakentamisen materiaalista, kuten pitäisi. Tarvitaan kierrätystä ja uusiutuvien materiaalien käyttöä, koska me puhumme luonnonvaroista, jotka joku päivä loppuvat.”
Sosiaalinen asuntotuotanto puurakentamisen kasvun veturina
Ruotsi otti mallia Suomesta siinä, että vuonna 2002 puurakentaminen alkoi saada poliittista tukea myönteisten Suomen kokemusten ansiosta. Vuonna 2005 hallitus käynnisti puurakentamisohjelman ja perusti puurakentamisen edistämisen viraston Träbyggnadskanslin. Joulukuussa 2008 aloitettiin nyt meneillään oleva Trästad 2012 -ohjelma. Ruotsin hallituksen ja osin EU:n rahoittamassa hankkeessa on mukana 16 kuntaa ja toisessa, valmistelun piirissä olevassa Trästad 2020 -ohjelmassa 30 kaupunkia. Hankkeiden tavoitteena on konseptoida ja kehittää puurakentamisen teknisiä ratkaisuja ja puuarkkitehtuuria.
“Vaikka rakentaminen on tekniikkaa ja taloutta, poliittiset satsaukset ovat olleet välttämättömiä puurakentamisen edistämisessä erityisesti kunnissa, jotka tuottavat sosiaalista vuokra-asuntotuotantoa”, sanoo Svensson. Puolet kaikista puukerrostaloista on kuntien omistamien yhtiöiden omistuksessa. Nyt käydään poliittista keskustelua siitä, että muutetaanko niitä yksityiseen omistukseen vai jatketaanko vanhalla kuntaomistusmallilla.
Rakentamisessa on kyse myös työllisyydestä. Ruotsissa rakennusalan työt ovat siirtyneet ylikuumentuneilta pääkaupungin rakennusalan markkinoilta maakuntiin, joissa elementtitehtaat sijaitsevat. Samalla kehitys on vähentänyt ulkomaalaisten rakennusalan halpatyövoiman määrää esimerkiksi Tukholmassa.
Kun Ruotsi aloitti puurakentamisen edistämiseen tarkoitetut poliittiset ohjelmat, Suomen kokemukset olivat siinä esimerkkinä. “Meillä on tänä aikana siirtynyt kymmenen tuhatta työpaikkaa metsäsektorilta rakennusteollisuuteen. Olemme pystyneet nostamaan puurakentamisen osuuden kerrostalorakentamisessa viidennekseen ja tuottamaan uusia hienoja, laadukkaita taloja kuluttajille. Kuntien rahoittaman sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon osuus puurakentamisessa on merkittävä, koska puolet koko rakentamisesta on sosiaalista asuntotuotantoa. Hyvät referenssit luovat kysyntää”, kertoo Svensson.
Pohjois-Ruotsissa perinteisillä kaivospaikkakunnilla on kova asuntopula ja haasteena on esimerkiksi Kiirunan kaupungin rakentaminen uuteen paikkaan. Pohjoisessa rakentamisesta tulee osa alueen elinkeinopolitiikkaa. “Puurakentaminen on kevyttä ja nopeaa ja siksi sopivat näihin kohteisiin hyvin”, kertoo Svensson. “Puusta voidaan rakentaa muunneltavia rakennuksia myöhempää erilaista käyttötarkoitusta varten. Esimerkiksi Tukholman läheltä siirrettiin toimistokäytössä ollut puuelementtirakennus Haaparantaan hotelliksi.”
Puurakentaminen tarvitsee osaajia
Puurakentamisella Svensson näkee suuria mahdollisuuksia myös silta- ja hallirakentamisessa, koska liimapuutekniikalla voidaan nyt kilpailla teräksen kanssa. “Puurakentamisella on edessään valtavat mahdollisuudet. Suurin haaste on osaajien tarve, jossa jo nyt nähdään rakentamisen laajenemista rajoittavia tekijöitä. Olemme todenneet, että tarvitsemme seitsemän tuhatta osaajaa alalle nopeasti. Rakentamisen koulutuksessa tarvitaan tasapuolisuutta enemmän, koska muille materiaaleille koulutetaan koko ajan osaajia enemmän kuin puurakentamiseen”, kuvailee Svensson. “Koko rakennusalan palveluliiketoimintaa tulee kehittää ja se tarvitsee osaajia. Meillä on osaamiskapeikkoja enemmän kuin Keski-Euroopan maissa. Suunnitteluosaamisen puute on iso haaste puurakentamisen tulevaisuudelle. Isossa mittakaavassa me tarvitsemme osaamista laveasti ja sen puute nähdään jo teollisuudessa.”
Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Niclas Svensson, niclas.svensson@trabyggnadskansliet.se, mobil: +46 70 372 34 06
http://www.trabyggnadskansliet.se/