Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesillä on meneillään useita rakentamisen liiketoimintojen kehittämiseen tähtääviä ohjelmia. “Tekesin intressi olla mukana puurakentamisen liiketoiminnan kehittämisessä on löytää monipuolisuutta rakentamiseen”, sanoo toimialajohtaja Reijo Kangas. Ohjelmien yhteisiä nimittäjiä ovat energiatehokkuus, ekologisuus ja digitaalisen tietotekniikan mahdollistamat palvelut. Kankaan mukaan Tekes pyrkii tarttumaan meneillään olevaan rakentamisen systeemiseen muutokseen ja edistämään uusien innovaatioiden ja rakentamisen palvelutuotannon pääsyä markkinoille. “Ei Suomi voi olla rakentamisessa vain yhden totuuden maa, vaan rakentamiseenkin täytyy löytyä monipuolisuutta ja vaihtoehtoja. Rakentamisen on aina vastattava asiakastarpeeseen ja sitä on voitava tehdä liiketoiminnan ehdoilla”, sanoo Kangas.
Suomessa rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta on suuri n. 12- 15 %, kun yleensä läntisessä Euroopassa se on alle kymmenen prosenttia. Ero selittyy maaseudulta kasvukeskuksiin tapahtuvalla muutolla ja rakennemuutoksella, joka Suomessa on vielä meneillään. Tosin kaivosliiketoiminnan ja matkailun kasvu Pohjois- ja Itä-Suomessa vaikuttavat kasvukeskuksiin suuntautuvaan muuttoon hidastavasti. VTT:n tekemien selvitysten mukaan Suomessa tarvitaan noin 30 tuhatta uutta asuntoa vuodessa seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Pääosa näistä uusista asunnoista valmistuu pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin.
Rakentamisella on välitön vaikutus myös Suomen bruttokansantuotteeseen, joka laskee tai nousee rakentamisen suhdanteiden mukana. “Tästä johtuen rakentamisen tuottavuuden parantaminen on Suomelle kansantaloudellinen kysymys. Jos sen tuottavuus paranee, kasvaa myös kansantuote,” muistuttaa kiinteistöjen ja rakentamisen toimialajohtaja Reijo Kangas.
Kangas arvioi elinkeinoministeriön, Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin käynnistämää Otaniemen hanketta hienona yrityksenä yhdistää rakennemuutoksen, investointien ja innovaatioiden tarpeet. “Minun mielestäni hanke auttaa koko Suomea. Puutuotealan kehittäminen voi elinkeinopoliittisesti tuoda korvaavia työmahdollisuuksia alueille, missä metsäteollisuuden rakennemuutoksen myötä niitä on menetetty ja vastaavasti puurakentamisen uudet innovaatiot uutta liiketoimintaa sinne, missä rakennetaan.”
Rakentamisen markkinoille tarvitaan uusia innovaatioita
Tekesillä oli puurakentamisen toimialakohtaisia ohjelmia, mm. “Tukista tuplaksi -ohjelma” 1990-luvulla. “Niillä ohjelmilla ja puutuotealan muilla toimenpiteillä ei kuitenkaan saatu aikaan pysyvää muutosta aikaan”, arvioi Kangas ohjelmia. ”Vastaavasti esimerkiksi teräsrakentamisessa onnistuttiin merkittävästi paremmin. Teräksen osuus rakentamisessa 1980-luvulla oli erittäin vähäistä. Nyt sen osuus esimerkiksi kaupan rakentamisessa ja toimistorakennuksissa on erittäin suuri. Nyt olisi pohdittava tarkemmin onnistumisen perusteita.”
Nyt puurakentamisen edistämiseen tähtäävät ohjelmat ovat enemmän toimialarajoja ylittäviä. “Emme pyrikään perustamaan ohjelmia vain rakentamisen edistämiseen, vaan niillä tavoitellaan laajempia kokonaisuuksia”, sanoo Kangas.
“Puurakentamisessa on kiinnostavaa sen nopeus, tehokkuus ja monipuolisuus. Esimerkiksi Riihimäellä toteutettua Innova-hanketta ei pidä nähdä vain vanhojen kerrostalojen julkisivuremonttina, vaan kokonaisvaltaisena asiakaslähtöisenä energia-parannushankkeena, jolla parannettiin talotekniikkaa ja siirrettiin työtä tontilta tehtaalle”, kuvailee Kangas.
Kangas pitää Riihimäellä toteutettua Innova – projektia esimerkkinä teollisesta korjausrakentamisesta, jossa yhdistyi digitaalinen prosessi laser-keilaukseen perustuvana mittauksena tehtaalla toteutettavaan elementtituotantoon ja talotekniikan asentamiseen. Innova-hanketta Kangas pitää myös hyvänä esimerkkinä uudistetusta rakennusalan palvelutarjonnasta, jossa oli mukana ARA, VTT, Aalto-yliopisto, suunnittelijat, materiaali- ja talotekniikan toimittajat sekä elementtivalmistaja.
Tekes-ohjelmien yhteisiä nimittäjiä ovat energiatehokkuus, ekologisuus ja digitaalisen tietotekniikan mahdollistamat palvelut. Kankaan mukaan ohjelmilla pyritään tarttumaan meneillään olevaan rakentamisen systeemiseen muutokseen ja edistämään uusien innovaatioiden pääsyä markkinoille. “Tästä näkökulmasta katsoen puu rakennusmateriaalina on erittäin mielenkiintoinen. Teräksen kanssa onnistuttiin, puun kanssa ei vielä.”
Tämän päivän rakentamisen liiketoimintaa edistävät ohjelmat voidaan nähdä jatkona vuosien 2005-2006 kestävän yhteiskunnan ohjelmille, joiden teemoina oli ekologisuus, kestävä kehitys, energiatehokkuus ja näihin perustuvat uudet liiketoimintamallit. Hyvinvoinnin ja terveellisyyden kannalta ekologisten materiaalien merkitys on vahvassa kasvussa.
“Jo nyt on nähtävissä, että tulevaisuudessa materiaalien merkitys kasvaa myös rakentamisessa”, sanoo Kangas. “Puun kilpailukyky perustuu rakentamisessa ekologisuuteen ja rakentamisen prosessien tehokkuuteen. Puu on kevyt ja joustava rakennusmateriaali, varsinkin kun sen teollinen esivalmistus kasvaa ja työt siirtyvät tonteilta tehtaisiin. Teollinen puurakentaminen on asiakaslähtöistä ja kokonaisvaltaista. Puurakentamisen Runko PES-järjestelmä on hyvä juttu, mutta sitä täytyy edelleen kehittää eikä tyytyä kopioimaan sitä muilta toimijoilta. Esimerkiksi talotekniikka ja energiaratkaisut on saatava siihen mukaan. Samoin tehokkaat tuotantoprosessit, joita on kehitetty esimerkiksi elektroniikka- ja autoteollisuudessa.”
Asiakaslähtöistä palvelutarjontaa rakennusalalle
Kankaan mielestä eräs ohjelmien tavoite on ymmärtää rakentamisessa asiakastarve. “Asiakkaalla ei sinänsä ole tarvetta puulle rakennusmateriaalina, vaan tarvetta on tuottavammalle ja tehokkaammalle rakentamisen prosessille sekä ennen kaikkea toimiville ja viihtyisille kodeille sekä toimistoille. On ajateltava, mitä kriittinen asiakas ja sijoittaja todella haluavat”, sanoo Kangas.
“Kiinteistösijoittajat eivät välitä siitä, mikä rakennusmuoto tuo työpaikkoja rakennemuutosalueille, vaan siitä, että puurakentaminen on rakentamisen, tilojen toimivuuden ja ylläpidon suhteen järkevää ja tehokasta”, muistuttaa Kangas. “Selvitämme parhaillaan kiinteistön omistajien tahtotilaa ekotehokkaaseen kehittämiseen liittyen. Sen pohjalta saamme hyvän käsityksen, miten jatkossa olisi hyvä edetä.”
“Kestävä yhteiskunta perustuu sen ekotehokkuustasoon, jota voidaan edistää myös julkisilla hankinnoilla ja ottaa se julkisten hankintojen periaatteeksi”, ehdottaa Kangas. “Julkinen sektori olisi näin edelläkävijä ja loisi näyteikkunaa koko toimialan uudistamiseksi”. Näitä rakennusalan innovaatioiden ja osaamisen näyttöpaikkoja tarvitaan Suomeen.”
“Nyt teemme kyselyä kiinteistönomistajien keskuudessa selvittääksemme miten vanhojen betonikerrostalojen energiakorjaukset voidaan toteuttaa”, kertoo Kangas. “Jokainen talo on kuitenkin erilainen rakenteiltaan ja energiakulutukseltaan ja kohteet on räätälöitävä talokohtaisesti. Nyt on löydettävä oikea toimintamalli, jossa palvelun kehittäminen on pääasia. Tuottavuutta on voitava parantaa erityisesti talotekniikan sisällään pitävien korjauselementtien esivalmistuksen myötä.”
Rakentamisen osaamisesta kansainvälistä liiketoimintaa
Kangas kaipaa rakentamisen kehittämiseen palvelutuottajia, osaamisen yhdistäjiä, integraattoreita. “Tulevaisuuden kilpailukyvyn perusta on siinä, että kykenemme yhdistämään meidän olemassa olevia rakennusalan vahvuuksia kuten suunnitteluosaamista, talotekniikkaa, materiaaliosaamista, tietotekniikan ja logistiikan hyödyntämistä rakentamisessa ja teollista esivalmistusta”, pohtii Kangas. “Nyt tarvitaan innovatiivisia integraattoreita, jotka yhdistävät eri palvelut ja tuotteet asiakkaille. Tehdessään päätöksiä esimerkiksi energiakorjausten suhteen, taloyhtiöt tarvitsevat päätöksenteon pohjaksi materiaalia ja arvioita eri vaihtoehtojen hyödyistä ja haitoista. Tässä on selvästi rakennusalan palveluliiketoiminnan kehittämisen paikka.”
Tulevaisuuden rakentamisen palvelupaketin Kangas arvioi koostuvan useista eri tuotteista kuten suunnittelusta ja rakentamisen toimintalogiikasta. “Näköpiirissä saattaa olla entistä tiiviimpi rakennusalan verkosto, jossa yhdistyy eri alojen osaamista”, arvioi Kangas. “Suomi voi olla maailmanlaajuisesti tulevaisuuden rakentamisen edelläkävijä, jolla on kansainvälistä liiketoimintaa eikä pelkkää vientiä. Meillä on ollut aina rakentamisen liiketoiminnassa kansainvälisesti menestyneitä Koneen ja Haltonin kaltaisia yrityksiä ja palvelusektorilta esimerkiksi Vahanen-yhtiöt ja PES-Arkkitehdit. Kansainvälisen liiketoiminnan ytimessä voi olla myös rakentamispalvelujen konseptitason osaaminen sekä sen soveltaminen erilaisille markkinoille.”
Kangas näkee rakentamisen kansainvälisen liiketoiminnan markkinan olevan idässä Venäjällä ja etelässä. “Työ puurakentamisen hyväksi ei ole vain kotimarkkinaa varten, vaan tähtäin on oltava myös kansainvälisillä markkinoilla”, sanoo Kangas. “Rakentamisen osa-alueiden osaamisen ei tarvitse olla vain paikallista osaamista, vaan se voi olla globaalia. Tähän tarvitaan asiakastarpeen ymmärtämistä ja Suomi-brändin rakentamiseen uusia liiketoimintamalleja.”
Kumppanuuskaavoitus edistää monipuolista rakentamista
Kangas uskoo, että rakennusalan tulisi olla mukana Cleantech Finland -hankkeessa, koska siinä luodaan yhtenäistä ja kestävää kansallista brändiä. Kiinteistö- ja rakennusala on yksi osa tätä kokonaisuutta. “Suomalaisen arkkitehtuurin suurin ongelma on siinä, että olemme tehneet kauan samanlaista, emmekä rohjenneet tehdä erilaista. Samoin julkisen ohjauksen merkitys lopputuloksessa on ollut merkittävä.”
“Osa rakentamisen ekologista kilpailukykyä on hyvä arkkitehtuuri ja sen luoma parempi asuinmiljöö”, muistuttaa Kangas. “Helsingin Narinkkatorin puurakenteinen Kappeli on hieno juttu. Kun maailmalla on tehty selvityksiä ihmisten kokemuksista eri tiloissa, niin ekologisuus painaa tänä päivänä paljon. Tila muistetaan myös kokemuksena ja siksi wau-arkkitehtuurille on tulevaisuudessa kysyntää, siis tuottaa tiloja ja rakennuksia, jotka jäävät mieleen. Eikä se tarkoita vain erikoisuuksia, vaan sitä, että muistaa käyneensä vaikkapa Tekesin pääkonttorissa.”
Toimialajohtaja Reijo Kankaan mielestä Tekesin intressi olla mukana puurakentamisen liiketoiminnan kehittämisessä on löytää monipuolisuutta rakentamiseen. “Ei Suomi voi olla rakentamisessa vain yhden totuuden maa, vaan rakentamiseenkin täytyy löytyä monipuolisuutta ja vaihtoehtoja. Rakentamisen on aina vastattava asiakastarpeeseen ja sitä on voitava tehdä liiketoiminnan ehdoilla.”
Kangas mainitsee eräänä rakentamisen liiketoiminnan kehityshankkeena yhteistyön Tampereen kaupungin kanssa. “Olemme tehneet yhteistyötä kumppanuuskaavoituksen kehittämisessä”, kertoo Kangas.” Kun kaavoitus on monopolisoitu kunnille, ei ole uskallettu ottaa rakentajia ja yksityisiä tahoja mukaan kaavoitusalueiden kehittämiseen jo kaavoituksen varhaisessa vaiheessa. Kumppanuuskaavoitus tarkoittaa aivan uudenlaista toimintamallia, jossa innovaatiot ja investoinnit voidaan yhdistää. Tässä voi olla tulevaisuuden aluerakentamisen ja kehittämisen voima”, arvioi Kangas.
Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Reijo Kangas, toimialajohtaja, TEKES, puh. 050 5577 892, reijo.kangas@tekes.fi