Seitsemän kilometrin päähän Tampereen keskustasta rakennetaan uusi 13 000 asukkaan Vuoreksen pikkukaupunki. Tampereen kaupunki on asettanut hankkeelle kunnianhimoisen tavoitteen toteuttaa tulevaisuuden rakentamista yhdistämällä korkealuokkaista arkkitehtuuria, ekologisuutta korostavaa rakentamista, yhteisöllisyyttä, huipputeknologiaa ja luonnon läheisyyttä. Vuoreksen aluetta markkinoidaan ”pikkukaupunkina luonnon kainalossa”. Vuores tulee olemaan kesän 2012 asuntomessujen näyttämö teemalla ”moderni puutarhakaupunki”. Osana Vuoreksen hanketta toteutetaan Isokuusen 4000 asukkaan moderni puukaupunki.
”Isokuusen puurakentamisen alue osana Vuoreksen hanketta on iso hanke pienillä puheilla”, luonnehtii Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti. ”Vuores on pikkukaupunki luonnon kainalossa, jossa on kaikki palvelut kuten tori, marketit, päiväkodit, koulukeskus ja kirkko. Kyse on siis täysimittaisesta pikkukaupungista, joka on hankkeena Tampereelle haastava. Onhan kyse kaupungille yli 200 miljoonan euron investoinnista, joka kohdentuu alueen infrastruktuuriin.”
Projektijohtaja Pertti Tamminen esittelee Vuoreksen hanketta ylpeän innostuneesti. ”Tämä on pikkukaupunki eikä mikään lähiö. Tänne nousee Tampereen hienoin ja suurin nykyaikainen koulukeskus, rakennamme torin ympärille ja katujen varteen talojen kivijalkatasoon tiloja pikkuliikkeille ja muulle toiminnalle,” kertoo Tamminen.
Kesän 2012 Vuoreksen asuntomessualue edustaa viittä prosenttia koko alueesta. Parhaillaan on työn alla 600 asukkaan asuntoalue, jossa on omakotitaloja, rivi- ja paritaloja, kerros-, vuokra-, asumisoikeustaloja ja omistusasuntoja. Koko Vuores kasvaa 13 tuhannen asukkaan kokoiseksi pikkukaupungiksi, jossa on monipuolinen asuntokanta ja sen myötä asukasrakenne.
“Alue kasvaa tasaisesti, viiden vuoden kuluttua täällä on viisi tuhatta asukasta, kymmenen vuoden kulutta kymmenen tuhatta”, kertoo Tamminen. ”Meillä on visio Vuoreksesta, jossa puurakentaminen on ollut esillä teemana jo toistakymmentä vuotta. Runsas vuosi sitten meillä oli nopea valmius tehdä päätös rakentaa Vuoreksen Isokuusen alueelle Suomen suurin puurakenteinen asuntoalue, jolla olisi myös kansainvälistä merkitystä. Halusimme olla Suomen, miksei maailmankin ykkönen jossakin. Tässä on se kohde. Olemme tehneet valmistelutyössä tiivistä yhteistyötä rakennusyhtiöiden, rakennuttajien, tutkijoiden ja arkkitehtien kanssa.”
Kaupungin tärkein yhteistyökumppani hankkeessa on Finnish Wood Research Oy, jonka osakkaita kaikki merkittävät puutuotealan toimijat ovat. Hankkeella on Tekes rahoitus. Tammisen mukaan Vuoreksen rakentamisessa halutaan mallintaa tulevaisuuden rakentamista, jossa korostuvat ekologiset arvot kuten energia- ja materiaalitehokkuus. ”Olemme mukana eurooppalaisessa kestävän kehityksen kaupunkirakentamisessa, jossa haluamme profiloitua ekologisena ja ekotehokkaana kaupunkina,” kuvailee Tamminen.
Puurakentaminen lisää kaupungin vetovoimaa
Apulaispormestari Timo Hanhilahti korostaa sitä, että Tampereella asuntopolitiikkaa pidetään kaupungin vetovoimatekijänä. ”Elämän sujuminen kaupunkilaisen kannalta, fyysisen ympäristön monimuotoisuus ja palvelujen saatavuuden helppous ovat ratkaisevia tekijöitä kaupunkien vetovoimatekijöitä listattaessa. Kun koet olevasi kaupungissa kuin kyläympäristössä, jossa kaikki on lähellä, olemme onnistuneet,” muistuttaa Hanhilahti.
”Ekologisuus tulee tänä päivänä yhä vahvemmin eettisen kaupunkipolitiikan keskeisenä asiana esiin.
Rakentamisella me luodaan elinympäristöä ja asumista tukevilla joukkoliikenneratkaisuilla tuemme asioimista, työssä ja harrastuksissa käyntiä. Tampere on onnistunut vetovoimatekijöiden luomisessa hyvin. Me olemme suosittu opiskelukaupunki, meillä on muuttovoittoa joka vuosi ja saamme tänne uusia yrityksiä ja kansainvälistenkin yritysten filiaaleja.”
Hanhilahden mielestä puurakentaminen sopii tähän kokonaisuuteen hyvin.”Olemme havainneet, miten vahvasti kerrostaloissakin puurakentaminen luo asukasmyönteisen miljöön, jota voidaan vahvistaa hyvällä arkkitehtuurilla ja miten hyvin se vastaa tämän päivän ekologisia ja eettisiä käsityksiä vastuullisesta energiatehokkaasta rakentamisesta. Tähän kokonaisuuteen puurakentaminen sopii Tampereella hyvin erityisesti uusilla alueilla, johon voidaan rakentaa riittävän suuria puukaupunkimaisia ympäristöjä.”
Kaavoitus toteutetaan kumppanuushankkeena
Maaliskuun 22. päivänä kaupunki avasi kumppanuushankkeen, jonka myötä hakijat saavat valita korttelin. Alueella on tarjolla 200 tuhatta neliötä rakennusoikeutta, jota lähdetään toteuttamaan Vuoreksessa kehitetyllä ns. kumppanuus-kaavoituskonseptilla.
”Kun yleissuunnittelu lähti liikkeelle, kaikki toimijat olivat alusta alkaen mukana. Emme pyri tekemään kaavaa valmiiksi kuten aiemmin on ollut tapana, vaan olemme pyytäneet mukaan tulevia eri rakennuttaja -rakentaja yritysryhmiä tekemään ehdotuksia kaavasta,” kertoo Tamminen kaavoitusmenettelystä.
”Käytännössä me emme kilpailuta kohteita, vaan pyydämme yritysryhmiltä ehdotuksia, joilla kumppanimme esittävät ideasuunnitelman muodossa puurakentamisratkaisunsa yhteen asuinkortteliin pihoineen. Varsinaista kaavaa ryhdytään tekemään vasta sen jälkeen, kun ideasuunnitelmat on arvioitu ja aloituskorttelit on varattu kumppaneille. Ennen tontinluovutusta ja rakennusoikeuden osoittamista toteutamme yhteisymmärryksessä hankkeeseen mukaan lähtevien yritysryhmien kanssa korttelisuunnitelmat, jotka muodostavat asemakaavan lähtökohdan. Asemakaavatyössä hyödynnämme kansainvälistä kaupunkisuunnitteluosaamista. Kaava lähtee ideasuunnitelmista, jotka viemme kumppanuushankkeina päätökseen. Kaavoituksen pohjaksi Isokuusen alueen osalta olemme asettaneet reunaehdoksi, että puuta käytetään julkisivuissa, rakentamisen tulee tukea puurunkojärjestelmien (RunkoPES) kehitystyötä ja kivijalassa pitää olla tilaa kaupoille, toimistoille ja muille työpaikkatoiminnoille.”
Kaavoitus ohjaa puurakentamiseen
Apulaispormestari Timo Hanhilahti pitää Isokuusen aluetta puurakennuskohteena, jossa kaavaohjauksella voidaan toteuttaa riittävän suuria ja monimuotoisia puutaloalueita. ”Alueelle tulee puurakenteisia pientaloja sekä rivi- ja kerrostaloja, jolloin saadaan aikaan puukaupungin asuinympäristö ja sen mukainen brändi. Me tavoittelemme puurakentamisessa selkeästi uudisrakentamisen isoa kohdetta, jossa toteutuu myös puurakentamiselle asetettuja valtakunnallisiakin tavoitteita. Tampere haluaa olla ekologisen energia- ja materiaalitehokkaan rakentamisen esimerkkikaupunki ”, korostaa Hanhilahti.
”Minulle puurakentaminen on kuin lähiruokaa, joka perustuu läheltä saatavien omien luonnonvarojen, materiaalien ja osaamisen hyödyntämiseen. Puurakentaminen on myös arvovalinta ja sillä on merkitystä koko aluetalouden ja Tampereen seudun työllisyyden kannalta. Kaupunki tekee myös yhteistyötä Tampereen Teknillisen yliopiston kanssa, jolla on puurakentamiseen tutkimus- ja kehitystyön intressi”, sanoo Hanhilahti.
Tampereella on ollut useita tunnettuja puutaloalueita, joiden purkamisesta kaupunki niitti aikanaan kyseenalaista mainetta. ”Vaikka täällä on tehtykin tämän päivän rakentamisen ja asumisen arvoista arvioiden virheitä purkamalla arvokkaita puukaupunginosia, meillä on jäljellä silti paljon vanhaa puurakentamista, jonka kirkkain helmi on Pispala”, muistuttaa Hanhilahti.
”Isokuusesta tulee näyttävä, kansainvälisestikin merkittävä puurakentamisen kohde, uskoo Hanhilahti. ”Pyrimme vahvistamaan Tampereen kaupungin identiteettiä myös arkkitehtuurilla. Maailmalla persoonallinen arkkitehtuuri ja asuminen jäävät mieleen, omaperäisyyttä arvostetaan. Emme tavoittele hienoa, samanlaista ja kallista rakentamista, vaan tulevaisuuden rakentamista tukevaa arkkitehtuuria ja asuinmiljöitä, jotka tukevat Tampereen omaa identiteettiä.”
Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti, 040 800 4906, timo.hanhilahti@tampere.fi
Projektijohtaja Pertti Tamminen, 0400 638 218, pertti.tamminen@tampere.fi