Sitra on ottanut keskeisen roolin energiatehokkaan ja kestävän rakentamisen kehitystyössä Suomessa. – Sitra on omalta osaltaan edistämässä ja toteuttamassa hankkeita, joilla näytetään, että suuri muutos rakentamisessa on mahdollinen, kertoo Sitran Energiaohjelman johtaja Jukka Noponen. Sitra on mukana demohankkeissa ja vaikuttamassa kestävää rakentamista edistävien rakentamismääräysten kehittämiseen. Noposen mielestä nyt tulee puhua laajasta kestävyysajattelusta, joka kattaa materiaalitehokkuuden, energian käytön sekä ihmisen elinympäristön ja elämäntavat. Sitran uusi puurakenteinen toimitalo valmistuu Helsingin Jätkäsaareen vuonna 2014. Siinäkin kestävällä rakentamisella luodaan uutta kaupunkikuvaa ja -kulttuuria.
– Lähdimme liikkeelle kestävän rakentamisen kehitystyössä energiatehokkuudesta ja siitä, että energian käyttöä voidaan rakennuksissa merkittävästi pudottaa, sanoo Jukka Noponen. Yhtä olennaista on se, miten asutaan ja rakennuksia käytetään ja ylläpidetään. Lähes nollaenergiarakentaminen on Suomessa mahdollista, mutta menee aikaa, ennen kuin siitä tulee rakentamisen valtavirtaa, arvioi Noponen. Uudisrakentamisessa energiatehokkuuden läpimurto on jo tehty. Voidaan puhua jopa systeemisestä muutoksesta, kun energiaa aletaan tuottaa omilla tonteilla ja rakennuksissa. Seuraava iso askel on löytää kustannustehokkaita ratkaisuja olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi.
– Kestävyysajattelulle annetaan nyt laajempi merkitys. Ei riitä, että tarkastellaan rakennusten energiankäyttöä, vaan pitää katsoa myös, miten ja missä energiaa tuotetaan, mistä materiaaleista rakennukset tehdään, miten niitä käytetään ja minkälaiseksi ihmisten elinympäristö muodostuu rakennetussa ympäristössä, sanoo Noponen. Elämäntapoihin vaikuttaminen on seuraava iso asia. Ilmastotavoitteisiin ei päästä vain teknisillä ratkaisuilla.
Rakennuksen elinkaaren aikana, materiaalien valmistamisesta rakentamisen ja käytön kautta rakennuksen purkamiseen, käytetyllä energialla ja sen laadulla on kaikkein suurin merkitys. Energiatehokkuuden parantuessa merkittävästi ja käytetyn energian hiilipäästöjen vähetessä rakennusmateriaalien merkitys tulee korostumaan aiempaa enemmän, kertoo Noponen. Asumista on tarkasteltava kokonaisuutena alkaen siitä, mistä materiaalista rakennukset valmistetaan, mikä on niiden materiaali- ja energiatehokkuus käytön ja elinaikana sekä kuinka ihmiset asuvat, elävät ja liikkuvat.
Sitralle uusi puinen toimistotalo
Kokonaisvaltaisen kestävyyden tarkastelussa uuden ajattelutavan merkittävin hanke on Airut-korttelin kehittäminen Sitran, SRV:n ja VVO:n yhteishankkeena Helsingin Jätkäsaareen. Airut-korttelissa tavoitellaan hiiliniukkaa rakentamista, jossa hiilidioksidin laskenta on yksi keskeinen ohjaava tekijä. Sen myötä saadaan kokemuksia, mitä vähähiilisyys saattaa tulevaisuudessa merkitä. Suunnittelun lähtökohtana on ollut Low2No-konsepti, joka on lyhenne sanoista ”from low carbon to no carbon”. Konseptin tarkoituksena on tuottaa kestävää rakennettua ympäristöä ja luoda edellytyksiä ekologiselle kaupunkielämälle. Jatkuva kehittämishanke tavoittelee vähähiilisyyden kautta asteittain hiilettömyyteen etenevää kaupunkirakentamista.
Low2No-hankkeessa kehitetään 22 000 neliömetrin kaupunkikorttelia, jossa yhtenä periaatteena on vähähiilisyyden tavoittelu monikäyttöisyydellä eli useiden toimintojen tuomisella samalle alueelle. Palvelut, työpaikat, asuminen ja ihmisen arjen toiminnat ovat lähellä toisiaan. Uutta tässä toimintamallissa on se, että hiililaskenta otettiin alusta alkaen mukaan tarkastelemalla rakentamisen materiaaleja, rakentamista, rakennusten käyttöä ja kokonaisvaltaista asukkaiden elämää eikä pelkästään energian hiilijalanjälkeä. Samalla syntyy uudenlaista kaupunkikulttuuria.
Korttelin energiaratkaisuna tulee olemaan kivihiiletön kaukolämpö, maalämmön hyödyntäminen ilmanvaihdon esilämmityksessä ja aurinkosähkö osana korttelin sähköistystä. Helsingin Energia on luvannut tuoda uuden kaukolämpötuotteen, joka perustuu biopolttoaineen osuuden kasvattamiseen kaukolämmön tuotannossa. Kortteliin on tulossa älykkäitä ratkaisuja energiankäytön seurantaan ja päästöjen vähentämiseen. Korttelissa pyritään mahdollisimman lähelle vuonna 2021 voimaan tulevan EU:n energiatehokkuusdirektiivin lähes nollaenergiatasoa.
– Rakennusmateriaaleista tutkimme puun, betonin ja teräksen käyttöä erikseen ja yhdessä. Opimme, että vain yksi materiaali ei ole ratkaisu, vaan useiden materiaalien yhteiskäyttö kullekin sopivimmassa kohteessa, arvioi Jukka Noponen. Puurakentaminen nähtiin heti kiinnostavana, ja Sitran uusi toimistotalo päätettiin toteuttaa puurunkoisena 6-kerroksisena toimistotalona. Siinä vaiheessa, kun ratkaisuja tehtiin, toteuttajakumppanit eivät olleet valmiita puutaloratkaisuihin laajemmin, joten asuinrakennuksia ei tässä korttelissa toteuteta puurunkoisina. Sen sijaan pyritään kehittämään betonirakentamista vähäpäästöisemmäksi. Tavoitteena on korttelin valmistuminen vuoden 2014 aikana.
– Low2No-hankkeessa mukana oleva kumppani SRV suunnittelee nyt Airut-korttelin naapuriin kokonaista energiatehokasta puurakenteista korttelia Stora Enson kanssa. Tilanne puukerrostalojen rakentamisen osalta on nyt nopeasti muuttumassa, kun suuret toimijat kykenevät toimittamaan teolliseen järjestelmärakentamiseen perustuvaa kilpailukykyistä puurakentamista, sanoo Noponen.
Ruotsin kokemukset puurakentamisesta herättivät suomalaiset
– Puurakentaminen nähtiin pitkään kerta- ja koerakentamisluontoisena, mutta Ruotsin kokemukset herättivät meidät huomaamaan, että olimme teollisessa puukerrostalojen rakentamisessa jääneet paljon jälkeen, arvioi Noponen. Meillä on ollut puurakentamisen osaamista ja kehitystä, mutta teollisten käytäntöjen tulo Suomeen on ollut luvattoman hidasta.
– Suomella on kaikki edellytykset kehittyä puurakentamisen suurvallaksi. Metsäteollisuuden rakennemuutos on pakottanut arvioimaan uudelleen puun käyttöä rakentamisessa. Tässä on suuri mahdollisuus luoda työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia, jotka perustuvat kuitenkin ekologisesti kestävään luonnonvarojen käyttöön, uskoo Noponen.
Energiatehokas kestävä rakennus hyvä sijoituskohde
– Olennaista tässä on ymmärtää kestävyysajattelu sen laajassa merkityksessä. Tämä tarkoittaa sosiaalista, ekologista, taloudellista ja kulttuurista kestävyyttä, sanoo Noponen. Tarvitaan myös teollisuuden kehittämistä, jotta talouden kestävyys saavutetaan. Rakennusliike Reposen Vierumäen puukerrostalohanke osoittaa, että taloudellinen kestävyys teollisessa puurakentamisessa on jo hyvin lähellä.
Noponen pitää tärkeänä, että suuret kaupungit kuten Helsinki ja Tampere ovat lähteneet puurakentamisessa vahvasti liikkeelle. Hankkeita on viriämässä eri puolilla Suomea, ja niiden myötä teollinen puurakentaminen ottaa pitkän loikan eteenpäin. Odotamme suurella mielenkiinnolla, mitä hallituksen lanseeraamasta valtakunnallisesta puurakentamisohjelmasta tulee, sanoo Noponen.
– Rakentamisessa ekologisuus ja kestävyysajattelu tulevat tulevaisuudessa heijastumaan rakennusten arvoon. Koska rakennus on aina pitkäaikainen sijoituskohde, muuttuvilla markkinoilla kannattaa tavoitella tulevaisuuden rakentamistapaa, jotta rakennus pitkällä tähtäimellä säilyttää arvonsa. Energiatehokas, terveellinen ja kestävä rakennus on turvallinen sijoituskohde. Tästä on jo tutkimuksellista näyttöä olemassa, vakuuttaa Noponen.
– Yhteiskunta tukee kestävyyskehitystä ottamalla energiatehokkuusvaateen esille. Seuraavassa vaiheessa nousevat esiin energiakysymykset materiaaleihin liittyvinä. Noponen uskoo, että kestävyystrendi ajaa läpi kaiken inhimillisen toiminnan. Se ei ole vain luomuruokaa ja ympäristönsuojelua, vaan se tulee kaikkiin tuotteisiin, myös rakentamiseen. Yhteiskunta tulee ohjaamaan rakentamista säädöksin materiaalitehokkaaseen suuntaan. Tällöin on otettava huomioon myös materiaalien valmistukseen käytetty energia.
Kuluttajat ohjaamaan rakentamista
– Ajan myötä uskon, että kuluttajaohjaus astuu vahvemmin esiin. Kuluttaja alkaa arvostaa kestävyyttä tiedon lisääntymisen myötä. Kiinteistöjen myynti-ilmoituksissa tulisi tulevaisuudessa kertoa, mikä on rakennuksen energiatehokkuus ja hiilijalanjälki. Näin kuluttaja alkaa miettiä, mitä tuon luvun takana oikein on, pohtii Noponen. Esimerkiksi autoihin tulleet päästöluvut alkoivat nopeasti vaikuttaa ihmisten ostopäätöksiin.
– Sen olemme Jätkäsaaren Airut-korttelin suunnittelusta oppineet, että kun tavoitellaan kestävää yhdyskuntaa ja katsotaan sitä kestävyyttä kokonaisvaltaisesti, pitää kaupunkirakentamisessa toteuttaa kerrallaan suurempia kokonaisuuksia, sanoo Noponen. Nyt kun kaupunki luovuttaa tontin kerrallaan, rakentaja ei yksinään pysty toteuttamaan kestävyyden vaatimuksia. Kun toteutetaan vähintään korttelin suuruinen kokonaisuus, ja se tehdään teollisena tuotantona, on yhtälö taloudellisesti kestävämpi. Korttelissa pystytään myös vaikuttamaan energiaratkaisuihin ja jopa käymään kauppaa korttelin sisällä itse tuotetusta energiasta. Noposen mielestä kaupunkien tulisi antaa rakennuttajille enemmän tilaa toteuttaa isompia aluekokonaisuuksia ja olla itse vahvemmin ohjaamassa tätä prosessia, jossa luodaan ihmisille samalla asuntojen lisäksi palveluita ja sosiaalista ympäristöä.
– Kokonaisvaltainen kestävyys on taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja ekologista kestävyyttä. Isoissa rakentamisen kokonaisuuksissa se on luotavissa, sanoo Sitran Energiaohjelman johtaja Jukka Noponen.
Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen
Lisätietoja: Jukka Noponen, johtaja, Sitran Energiaohjelma, jukka.noponen@sitra.fi