Riihimäen Peltosaaressa toteutettu Innova-asuinkerrostalon saneeraus passiivitasoon esivalmistetuilla puurakenteisilla julkisivuelementeillä on valmistunut. Riihimäen kaupunginjohtajan Seppo Keskiruokasen mielestä Peltosaari-projektista on kasvanut kansallisesti merkittävä lähiön kehittämishanke, jonka kokemuksia voi siirtää myös muiden kaupunkien lähiöiden saneeraukseen ja kehittämiseen. “Vuokrakerrostalon saneeraus passiivitasoon TES-menetelmällä (timberbased element system) sai mukaan energiatehokkaan rakentamisen kehittäjäorganisaatiot. TES-menetelmä on uutta ja siksi siihen kohdistui erityisen suuri mielenkiinto alan ammattilaisten keskuudessa niin kotimassa kuin ulkomaillakin”, sanoo Keskiruokanen.
Peltosaari-projektin projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjula uskoo TES-menetelmän kehittymisen lisäävän kiinnostusta lähiöiden kunnostamiseen ja menetelmän monistamisen soveltuvan laajamittaiseen lähiöiden peruskorjauksen toteuttamiseen. “Innova-talon saneeraus käynnistettiin samanaikaisesti Peltosaaren ideakilpailun kanssa. Innova-talon saama julkisuus omalta osaltaan auttoi myös ideakilpailua, johon saimme peräti 61 hyvää ehdotusta”.
Peltosaaren Innova-talon korjaushanke toteutettiin Tekesin, ARA:n, Sitran, Riihimäen Kotikulman sekä mukana olevien yritysten rahoittamana. Hankkeen tavoitteena oli kehittää teollista vanhan kerrostalon peruskorjaustapaa ja rakenneratkaisuja niin, että talosta saadaan passiivitason rakennus. TES-menetelmän tavoitteena on kehittää puurunkoisiin suurelementteihin perustuvaa rakennusten julkisivujen korjausmenetelmää.
“Peltosaaren asuinalueen kehittäminen käy malliksi muillekin”, sanoo kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen.” Peltosaarta kehitetään kolmen strategisen kärjen kautta: uudistamalla ja rakentamalla, ekologisesti ja energiatehokkaasti sekä aktivoimalla asukkaita oman asuinalueen kehittämiseen. Projektin laaja-alaisuus ja monipuolisuus tähtää lähiöongelmien ratkaisuun eikä vain oireiden hoitoon. Asukkaat oppivat arvostamaan uudella tavalla peruskorjattua lähiöitä, jolla on vetovoimaa ja hyvä maine. Arvostus heijastuu myönteisellä tavalla myös alueen muiden lähiöille tyypillisten ongelmien ratkaisuun. Lähiöiden kehittämisen haaste koskee kaikkia kaupunkeja Suomessa. Meillä on paljon satelliittityyppisiä lähiöitä, joissa on etupäässä vuokrataloja, haastava väestörakenne ja joiden kehittäminen vaatii asuntojen saneerauksen lisäksi myös muita monialaisia toimia.”
Peltosaaren saneeraus nostaa merkittävästi alueen arvoa
Keskiruokasen mielestä Peltosaaresta on monipuolisen kehittämisprojektin aikana kasvanut kansallisestikin merkittävä lähiöiden kehittämishanke. “Innova-talon toteuttaminen sai mukaan energiatehokkaan rakentamisen kehittäjäorganisaatiot kuten VTT:n, Tekesin, ARA:n ja Sitran, joilla kaikilla on suuri mielenkiinto energiatehokkaan rakentamisen edistämiseen. Saneeraushankkeen toteuttaminen TES- menetelmällä oli uutta Suomessa ja siksi siihen kohdistui erityisen suuri mielenkiinto niin kotimassa kuin ulkomaillakin. Hankkeen etenemistä kävi seuraamassa monta vierailijaryhmää Suomesta, Ruotsista ja Venäjältä.”
Keskiruokanen näkee TES-menetelmän uutena innovaationa, joka lisää puurakentamisen volyymia sekä uudisrakentamisessa että kasvussa olevassa korjausrakentamisessa. “Menetelmä edistää varmasti puurakentamisen läpimurtoa sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Keskeistä tässä on teollisen tuotannon logiikan tuominen rakentamiseen. Puuelementit ovat teollisesti esivalmistettuja suuria komponentteja, jotka luontevasti sopivat saneerattavaan betonirunkoiseen kerrostaloon. Peltosaaren kokemukset lisäävät varmasti myös kriittisesti puurakentamiseen suhtautuneiden rakentajien kiinnostusta laajemminkin puun käyttöön kerrostalorakentamisessa”, uskoo Keskiruokanen.
“Tavoitteemme on, että Peltosaaren kokemuksista voitaisiin saada systematisoitua aitoa korjausrakentamisen tuotekehitystä edelleen ja isot rakentajat aidosti kiinnostumaan korjausrakentamisesta”, kuvailee Keskiruokanen. “Tämä 1970-luvun betonikerrostalojen rakennuskannan kunnostaminen on iso haaste kaikkialla Suomessa ja siksi se on iso kansantaloudellinen kysymys, joka pitää ratkaista. Asukkaiden kannalta kyse on asumismukavuuden paranemisesta ja asuntojen arvon noususta. Peltosaaren kiinteistöjen arvon arvioidaan nousevan yhteensä sadalla miljoonalla eurolla mittavan saneerauksen ansiosta. Tähän korjausrakentamiseen kannattaa sekä julkisen että yksityisen sektorin nyt panostaa.”
“Keveillä puurakenteilla saadaan vanhoihin taloihin energiatehokkuuden lisäksi uutta ilmettä. Puurakenteet mahdollistavat lisäkerrosten rakentamisen ja moni-ilmeisen julkisivun toteuttamisen 1970-luvun betonirunkoisiin taloihin, joiden pitkät seinät eivät ole kantavia ja ne voidaan peruskorjauksen yhteydessä uusia haluttaessa kokonaan.”
Innova-talohanke sekä Peltosaari-projekti lisänneet alueen myönteistä julkikuvaa
Riihimäki on kasvava ja kehittyvä kaupunki pääradan varrella, jonka merkitys yhdyskuntarakenteen kehittämisessä kasvaa. “Meillä on ollut kestävän kehityksen tavoite mielessä myös aseman vieressä sijaitsevan Peltosaaren kaupunginosan kehittämisessä. Aseman seudun kehittäminen on ollut kaupunkikehityksen strateginen valinta, koska se edistää junalla tehtävää työmatkaliikennettä pääkaupunkiseudulle ja vähentää oman auton tarvetta kaupungin sisällä”, sanoo Keskiruokanen.
Peltosaari-projektin projektipäällikön Irene Väkevä-Harjulan mukaan tavoitteena on kaupunginosan arvostuksen ja vetovoimaisuuden nostaminen Peltosaaren uudistamisen ja kehittämisen kautta. “Haluamme parantaa asukkaiden viihtyvyyttä, turvallisuuden tunnetta, arkielämän sujuvuutta ja kaupunginosan yleisilmettä, tehdä se osaksi kaupungin keskustarakennetta ja toteuttaa tämä kaikki ympäristöarvoja korostavalla tavalla. Pyrimme saamaan asukkaat mukaan ja sitoutumaan kehitystyöhön asukastoiminnan kehittämisellä, kiinteistöjen ja alueiden ylläpidolla”, kertoo Väkevä-Harjula.
“Jo nyt on nähtävissä, miten myönteisesti julkisuudessa ollut Peltosaari-projekti on vahvistanut Peltosaaren positiivista profiilia. Meidän visiossa Peltosaari on vetovoimainen asuinpaikka niin lapsiperheille, opiskelijoille, seniorikansalaisille kuin sinkuillekin. Tavoitteemme on rakentaa Peltosaaresta ekotehokas, uudenlaisen ekologisen kaupunkiasumisen pilotti sekä älykkään rakennetun ympäristön esimerkki Suomeen.”
Suomessa edessä laajamittainen lähiöiden uudistaminen
”Saimme Peltosaaren ideakilpailussa yli 60 ehdotusta. Kilpailun voittajaehdotusta on kehitetty asiantuntijavoimin sekä vuorovaikutteisesti esittelemällä sitä kaikille kiinnostuneille. Lisäksi helmikuun loppuun mennessä eri tahot antoivat yhteensä 49 lausuntoa yleissuunnitelmaehdotuksesta. Parhaillaan suunnitelmaa kehitetään annettujen lausuntojen perusteella. Esillä on erilaisia vaihtoehtoja vanhojen kerrostalojen purkamisesta alkaen. Tämä on osa Tekesin osittain rahoittamaa innovatiivista yhdyskuntarakentamisen hankintamenettelyä, missä asukkaiden kanssa käytävällä vuorovaikutteisella keskustelulla on ollut tärkeä rooli. Saimme lähes 200 asukasta tilaisuuteen helmikuussa keskustelemaan alueen tulevaisuudesta. Jo nyt on nähtävissä, miten myönteisesti julkisuudessa olleet Innova-talohanke sekä Peltosaari-projekti ovat vahvistaneet Peltosaaren positiivista profiilia.”
“Olemme haastatelleet kolmen vuokrakerrostalon asukkaat. Haastellut toivovat yleisesti, että peruskorjauksen aikana voitaisiin asua kotona. Vaikka se tuo arjen elämään hankaluutta, sitä pidetään parempana kuin muuttoa väliaikaiseen asuntoon. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista. Siksi näitä peruskorjauksen aikaisia työmaakäytäntöjä asukkaiden kannalta tuleekin jatkossa kehittää”, kertoo Väkevä-Harjula.
Talojen kunnostus motivoi asukkaita lähiön kehittämiseen
Innova-talossa asuva eläkeläinen Pekka Lähde on tyytyväinen hankkeen lopputulokseen, vaikka yhtäaikainen asuminen saneerausprojektin kanssa toikin yllätyksiä. “Työmaalogistiikka ei mennyt niin kuin elokuvissa”, kuittaa Lähde. Lähteen mukaan asukkaiden kannalta saneerauksen toteuttaminen samaan aikaan, kun talossa asuttiin, oli parempi ratkaisu kuin väliaikaisen asunnon etsiminen. “Oli se parempi, vaikka luvattu aikataulu ei pitänytkään. Korjausprojektin piti valmistua joulukuussa, nyt se valmistui puoli vuotta myöhässä. Ilmastoinnin säätöjä tehdään vieläkin. Asukkaiden kannalta iso ongelma oli se, että oli vaikea kommunikoida baltialaisten ja puolalaisten rakennustyömiesten kanssa, jotka olivat tottuneet rakentamaan uudisrakennuksia eivätkä asentamaan valmiita elementtejä. Tämä on nyt uutta rakentamisen kulttuuria ja se pitää rakentajienkin opetella.”
Lähde katsoo, että työmaa olisi kannattanut aloittaa keväällä, jolloin olisi vältetty kylmän talvikauden tuomat ongelmat. “Tämä korjausmenetelmä on hieno, mutta sen toteuttaminen tulee uusissa kohteissa suunnitella kokonaisuutena paremmin ja ottaa talossa asuvat asukkaat paremmin huomioon. Parasta lopputuloksessa on talon ulkonäön ja äänieristyksen paraneminen, katumelu jäi ulos kokonaan. Jos saneerauksella saavutettiin energian säästöjä, toivoisin sen näkyvän vuokrahinnassa. Kun talot pannaan kuntoon, tulee asukkaillekin motivaatiota olla mukana alueen kehittämisessä. Ennemmin nämä talot tulee korjata, kuin panna niitä maan tasalle”, kommentoi Lähde.
Saneeraus osa lähiön kokonaisvaltaista kehittämistä
“Peltosaaren kehittämisessä mukana olleet ARA, VTT ja Tekes näkivät, että Peltosaaren ekotehokkaassa uudistamisessa on valtava potentiaali sekä energiansäästön, rakennusten arvonnousun sekä yleisen lähiön viihtyvyyden parantumisen myötä”, arvioi Väkevä-Harjula. “Ympäristöministeriötä ja ARA:a kiinnostaa erityisesti asukkaiden aktivointi ja syrjäytymisen ehkäisy, Tekes haluaa kehittää lähiöiden rakentamisen teknologiaa kohti älykästä rakentamista ja VTT olla mukana energia- ja ekotehokkaan rakentamisen edistämisessä. Nämä kaikki tavoitteet yhdistyvät Peltosaaressa samalla tavoin kuin lähes kaikissa Suomen lähiöissä.”
Peltosaari-projektin hankesalkussa on monta kehityshanketta ja täydennämme hankesalkkua strategian ja tavoitteiden toteutumisen mukaan. “Teemme ARA:n tukemana Peltosaaren kokemusten perusteella asumisen uudistamiseen soveltuvaa käsikirjaa. Haluamme tuoda asukashaastatteluihin pohjautuvia kokemuksia myös siitä, miten ehkäistä lähiöiden eriytyvää asukasrakennetta, segregaatiota”, kertoo Väkevä-Harjula. “Pyrimme tarttumaan laaja-alaisesti alueen ongelmiin edistämällä nuorten työllisyyttä Nuoret esiin -hankkeella, kehittämällä verkostomaisesti alueen julkisia palveluja sekä aktivoimalla peltosaarelaisia oman kaupunginosan ympäristötalkoisiin.”
Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Seppo Keskiruokanen, kaupunginjohtaja, 040 330 4010, seppo.keskiruokanen@riihimaki.fi
Irene Väkevä-Harjula, projektipäällikkö, 050 572 6510, irene.vakeva-harjula@riihimaki.fi