Arkkitehti Markku Sievänen haluaisi käyttää puuta niin paljon kuin mahdollista varsinkin hoivatyöhön tarkoitetuissa tiloissa, koska puu luo kodinomaisuutta ja tuottaa mielihyvää vanhushuoltokohteiden asukkaille. Sieväsen mukaan palomääräykset ja niiden erilainen tulkinta kunnissa ovat Suomessa estäneet tehokkaasti puun käyttöä sisustuksessa ja pintaverhouksissa. Maailmalla tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että arkkitehtonisesti harmoniset ratkaisut, levollinen värimaailma, viihtyisä asuinmiljöö ja puu rakennusmateriaalina herättävät esteettistä mielihyvää, lisäävät kodikkuuden tuntemuksia, levollisuutta ja sen myötä hyvää mieltä ja oloa.
Suomessa Honkarakenteella on saatu terveysvaikutusten kannalta myönteisiä kokemuksia massiivihirren käytöstä päiväkodeissa ja hoivakäyttöön tarkoitetuissa tiloissa. Massiivipuisia rakenteita pidetään ekologisesti kestävinä, energiatehokkaina ja akustisesti miellyttävinä käyttäjille. Japanissa on todettu luonnonmukaisen ja kestävän hirren antavan pitkiä aikoja sairaalassa viettäville potilaille tunnelmaltaan rentouttavan ja rauhoittavan ympäristön, joka vaikuttaa mielialaan ja paranemiseen myönteisesti. Myös Suomeen kaivataan keskustelua ja tutkimusta rakennusmateriaalien terveysvaikutuksista.
Eräänä parhaista malliesimerkeistä nykypäivän hoivarakentamisesta Suomessa voidaan pitää Hyvinvointikeskus Onnia Pukkilassa. Vuonna 2007 valmistunut keskus on monien kuntapalveluiden keskus ja siinä tarjotaan monimuotoisia palveluita ikääntyneille. Onnissa on palvelukoteja yksinasuville ikääntyneille, dementiahoitoyksikkö, perinteinen ryhmäkoti, terveyskeskus, kunnallisia ja viranomaispalveluita, apteekki, kahvila, terapia-allas saunaosastoineen sekä liikuntatila ja kuntosali. Keskus sai valmistuttuaan tunnustusta arkkitehtuurin, esteettömyyden (Esteettömyyspalkinto 2009), rakennuksen muunneltavuuden ja monimuotoisuuden ansiosta. Keskuksen suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy, joka on erikoistunut julkisten rakennusten ja erityisesti vanhushuollon tarvitsemien kohteiden suunnitteluun.
“Suunnittelussa lähdettiin siitä, että tilat ovat mahdollisimman monikäyttöisiä, joustavia ja muunneltavia. Aika tuo mukanaan ennalta arvaamattomia tarpeita ja siksi olemme halunneet varmistaa muunneltavien ratkaisujen avulla rakennuksen toimivuuden tulevaisuudessa”, kertoo arkkitehti Markku Sievänen. “Muunneltavuus tarkoittaa mm. sitä, että tiloja voidaan jo nyt käyttää erilaisiin tarkoituksiin. Puurakentaminen mahdollistaa sen, että huoneita voidaan laajentaa muuttuvien väliseinien avulla tarpeen mukaan. Toinen periaate on ollut tehdä kaikki ratkaisut heikoimman käyttäjän ehdoilla. Liikuntarajoitteiselle ihmiselle suunnitellut ratkaisut ovat hyviä myös muille käyttäjille.”
Sievänen korostaa hyvinvointikeskuksen kodinomaisuutta. “Koska Onni on myös ihmisten koti, on valolla, väreillä ja materiaalien valinnoilla lisätty kodin tuntua ja vähennetty laitosmaisuutta. Korkeat tilat, suuret ikkunat ja sisäpihat tuovat laajaan runkoon valoa ja avaruutta. Pinnoissa on käytetty lämpimiä värejä ja paljon puuta. Haluamme käyttää lähtökohtaisesti puuta niin paljon kuin mahdollista, koska puu luo kodinomaisuutta ja tuottaa mielihyvää vanhushuoltokohteiden asukkaille. Puun lisäksi käytämme paljon voimakkaita värejä yhdistellen. Kun vanhetessa toiminta- ja näkökyky heikkenee, kosketus, aistit ja tuoksut säilyvät pidempään. Heti sisään tultaessa on suuren avotakan ympärille rakennettu aula ja kahvio. Tämä on samanaikaisesti talon sydän, tori, olohuone ja kohtauspaikka talon käyttäjille”, kuvailee Sievänen.
Arkkitehti Markku Sievänen katsoo, että palomääräykset ovat Suomessa estäneet tehokkaasti puun käyttöä. “Suomessa on tehty mahdottoman vaikeaksi käyttää puuta sisustamisessa. Olemme joutuneet kiertoteitse käyttämään puuta esimerkiksi päällystämällä ovia, joissa on palosuojattu levy alla. Nyt kun rakennusten paloturvallisuusmääräykset uusiutuivat viime vuonna, antaa se sprinklattuihin vanhushuoltokohteisiin uudella tavalla mahdollisuuksia puun käyttöön pintaverhouksissa ja sisustamisessa. Moni asia on mennyt nyt säädösten uusimisen myötä parempaan suuntaan, mutta ongelmana on edelleen se, että eri kunnissa säädöksiä tulkitaan eri tavoin”, arvioi Sievänen.
Puun käyttö yleistyy päiväkotirakentamisessa
Suomessa Honkarakenteella on saatu terveysvaikutusten kannalta myönteisiä kokemuksia massiivihirren käytöstä. Massiivihirren luontaisten ominaisuuksien arvioidaan soveltuvan erinomaisesti herkille kohderyhmille kuten lapsille. “Massiivipuisilla rakenteilla saavutetaan hyvä sisäilman laatu ja se on rakennusmateriaalina ekologisesti kestävä ja energiatehokas valinta”, Honkarakenteen vt. toimitusjohtaja Mikko Jaskari. “Uskomme, että massiivihirren käyttö mm. päiväkotirakentamisessa yleistyy samalla kun lasten hyvinvoinnista nykyisissä päivähoitotiloissa kannetaan kasvavaa huolta.” Honkarakenne rakentaa parhaillaan Suomen suurinta hirsirakenteista päiväkotia Kuopioon.
“Valitsimme hirren rakennusmateriaaliksi hyvän sisäilman ja ekologisuuden vuoksi. Halusimme rakentaa massiivipuusta, sillä uskon sen olevan lasten ja päiväkodin henkilöstön kannalta hyvä ratkaisu. Saamme kokemuksia myös massiivipuun käyttäytymisestä melua vaimentavana akustisena elementtinä. Päiväkotirakennuksen energiatehokkuus on meille ja tilojen käyttäjälle tärkeää ja siksi seuraamme tarkoin myös energiakustannuksia”, kertoo rakennuttajana toimiva yrittäjä Janne Hämäläinen.
Honkarakenteen kuopiolaisen myyjän Jukka Musakan mielestä hyvä sisäilma ja massiivihirren luonnollinen ominaisuus tasata huoneilman kosteutta pienentävät riskiä sairastua hengitystieinfektioihin. “Massiivipuuseinät ovat luonnollisen hengittäviä päästäen vesihöyryn siirtymään vapaasti ilmasta seinärakenteeseen ja takaisin. Sisäilman kosteus pysyy tasaisena ja siksi massiivipuisessa rakennuksessa on helppo hengittää. Kun sisäilman suhteellinen kosteus on 30-55 %, sisäilman haittatekijöiden kuten homeitiöiden ja bakteerien kasvu ovat vähäisintä. Näiden tekijöiden vuoksi massiivipuinen talo on ihanteellinen ympäristö hengitysongelmista karsiville, allergikoille ja astmaatikoille”, korostaa Musakka.
Massiivipuinen neuroklinikka Japaniin
Honkarakenne on toimittanut Japaniin massiivipuisia hirsirakennuksia, koska hirsirakennusten maanjäristyskestävyys ja paloturvallisuus on tutkitusti erinomainen. Hongalla onkin Japanissa pitkä kokemus maanjäristyskestävästä rakentamisesta.
Honka on toimittanut Japaniin Gotemban alueelle aivosairauksiin erikoistuneen Maedan klinikan 1400-neliöisen päärakennuksen, joka on kokonaisuudessaan valmistettu suomalaisesta massiivihirrestä. Kodikkaasta ulkonäöstään huolimatta sairaala on tekniikaltaan moderni neurologinen klinikka, joka on varustettu aivojen tutkimukseen ja vaativiin leikkauksiin tarvittavilla erikoislaitteilla.
Luonnonmukaisen ja kestävän hirren valinta rakennusmateriaaliksi oli klinikan perustajan tohtori Maedan ehdotus. Pitkiä aikoja sairaalassa viettävät potilaat tarvitsevat Maedan mukaan tunnelmaltaan rentouttavan ja rauhoittavan ympäristön, joka vaikuttaa mielialaan ja paranemiseen myönteisesti. Ääntä vaimentavan hirren ansiosta klinikan tilat ovat aivoleikkauksista toipuville potilaille miellyttävän hiljaisia ja harmonisia. Luonnon massiivipuun johdosta myös sairaalan sisäilman kosteus säilyy terveyden kannalta optimaalisena. Hirsirakennus on ihanteellinen erityisesti allergikoille ja astmaa sairastaville.
Rakennusmateriaali voi tukea hyvää hoitoa
Myös Mehiläinen pyrkii huomioimaan rakennusmateriaalien ja tilailmeen myönteiset merkitykset niin toiminnalle, asukkaille kuin henkilökunnalle.”Esimerkiksi ikääntyneille suunnatuissa palveluissa tavoitteenamme on rakentaa viihtyisiä ja toimivia tiloja ja elinympäristöjä, jotka tukevat hyvää hoitoa”, sanoo ikääntyneiden palveluiden sektorijohtaja Petri Kokkonen Mehiläisestä.
“Pyrimme ikääntyneiden palveluissa toiminnallisuuden lisäksi kodinomaisuuteen ja viihtyvyyteen”, kertoo Kokkonen. Haluamme, että rakennuksen pintaverhoukset tuntuvat mukavilta ja lämpöisiltä, kuten puupinnat tuntuvat. Pintamateriaaleina olemme käyttäneet myös kankaita ja vahvoja värejä ja kontrasteja niin sisä- kuin ulkopinnoissakin.”
“Esimerkiksi tänä vuonna valmistuu Kajaaniin hoivakoti, jossa on betonirunko, mutta jonka sisustusratkaisuissa käytetään paljon puuta. Pyrimme siihen että esimerkiksi ovet ovat täyspuuta. Näillä ratkaisuilla haetaan muun muassa viihtyvyyttä ja kodinomaisuutta hoivakoteihin”, sanoo Kokkonen.
Puurakenteilla myönteisiä terveysvaikutuksia
Puun terveysvaikutuksia on tähän saakka tutkittu lähinnä lääke-, elintarvike-, makeis- ja kosmetiikkateollisuuden tarpeiden kannalta. Myös puun ja metsän vaikutusta ihmismieleen on maailmalla tutkittu yllättävänkin laajasti. Finnish Wood Research Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Järvisen mukaan Japanissa ja Norjassa on tehty perustutkimusta, jonka perusteella voidaan sanoa, että puulla on positiivinen psykologinen vaikutus. Arkkitehtonisesti harmoniset ratkaisut, levollinen värimaailma, viihtyisä asuinmiljöö ja puu rakennusmateriaalina herättää esteettistä mielihyvää, lisää levollisuutta ja sen myötä hyvää mieltä ja oloa. Itävaltalaistutkimuksissa on huomattu myös se, että tietyillä puun erittämillä uuteaineilla on suotuisa vaikutus ihmisen terveyteen.
Professori Matti Kairi kaipaa Suomeenkin keskustelua ja tutkimusta puun käytöstä erityisesti hoivakäyttöön tarkoitetuissa tiloissa. Kairi mainitsee tutkimuksellisena esimerkkinä puumateriaalin vaikutuksista itävaltalaisen pro Holz’n toimeksiannosta toteutetun vertailun luokkahuoneitten seinärakenteiden vaikutuksesta sydämen iskutiheyteen. “Yli vuoden kestäneissä testeissä oli Itävallan Ennstal’ssa käytössä kaksi luokkahuonetta, joissa oli massiivipuuseinät ja vertailuna oli vastaavasti kaksi perinteistä luokkahuonetta”, kertoo Kairi. “Joanneum Research’n tiedemiehet mittasivat mm. oppilaiden pulssia. Massiivipuuseinäisissä luokissa opiskelleitten nuorten pulssien tiheys oli keskimäärin 8 600 iskua/vrk pienempi kuin perinteisissä luokkahuoneissa opiskelleitten. Ero on n. 6 iskua/minuutti.” (Tutkimus löytyy osoitteesta: http://www.holzfachberater.at/seiten/news.php?m=12&id=2 )
Puuinfon artikkelipalvelu I Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Matti Kairi, professori, matti.kairi@aalto.fi
Petri Kokkonen, asumispalvelut, sektorijohtaja, Mehiläinen, kuntapalvelut, 050 310 0432, petri.kokkonen@mehilainen.fi
Markku Sievänen, arkkitehti, 050 596 2048, markku.sievanen@ark-sievanen.fi
Johanna Kaunisto, viestintäpäällikkö, Honkarakenne Oyj, 040 773 3023, johanna.kaunisto@honka.com
Jukka Musakka, Honka Kuopio, 0400 576 229, jukka.musakka@honka.com
Kimmo Järvinen, toimitusjohtaja, Finnish Wood Research, 040 720 6311, kimmo.jarvinen@fwr.fi
Honkarakenteen kohteista kuvia ladattavissa: www.honka.fi -> Media -> Kuvat
Kuvapyynnöt: Eila Pelkonen, puh. 0400 777 923, eila.pelkonen@honka.com