Elinkeinoministeriössä on käynnistetty valtakunnallista puurakentamisohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää puurakentamista Suomessa ja EU:ssa. Metsäalan strategista ohjelmaa johtavan Sixten Sunabackan mielestä ympäristötietoisuus on eurooppalaisessa rakentamiskeskustelussa enemmän esillä kuin meillä. Puurakentamisohjelman keskeinen tavoite on lisätä puun käyttöä rakentamisessa ja asumisen eri käyttötarkoituksissa, uudistaa rakentamismääräyksiä energiatehokkaaseen suuntaan ja toteuttaa esimerkiksi 1970-luvun betonikerrostalojen energiakorjaushankkeet, lisäkerros- ja täydennysrakentaminen puuelementtiratkaisuin.
– Suomessa tulee luoda puurakentamisen kokonaisratkaisu, jossa hyvä arkkitehtuuri ja design yhdistyvät rakentamiseen ja josta tulee suomalainen brändi. Maailmalla halutaan käyttää ilmastotavoitteiden toteuttamisen takia pitkän elinkaaren omaavia uusiutuvia materiaaleja kuten puuta. Puurakentamisen edistämiseen haluamme vaikuttaa myös uusilla rakentamisen energia- ja materiaalitehokkuussäädöksillä. Me voimme olla maailman luokan edelläkävijä ympäristötietoisessa rakentamisessa, koska meillä on paljon kansallista osaamista näissä asioissa, sanoo Sunabacka.
– Tavoitteena on puun nostaminen käytössä aivan uudelle tasolle uusiutuvana rakennusmateriaalina ja luonnonvarana. Puulla on käyttöä energiatuotannossa ja uudet puun käyttömuodot puukomposiitteina yhdistetään puurakentamisen tavoin konkreettisiin ilmastomuutoksen edellyttämiin toimiin. Kun myrskyt ja tulvat tulevat ihmisten arkeen, aletaan tosissaan etsiä sellaisia keinoja, millä ilmastomuutosta ja sen seuraamuksia voidaan hillitä. Ekologinen rakentaminen on tässä yksi keino, sanoo Sunabacka.
Tavoitteena kymmenen prosentin markkinaosuus kerrostaloista
Puurakentamisen ohjelman neuvottelukunnassa asetettiin hallituskaudelle tavoitteeksi nostaa puukerrostalojen osuus kymmeneen prosenttiin kerrostalorakentamisen markkinassa. Kymmenen prosentin tavoite tarkoittaa noin 1200 kerrostaloasuntoa vuodessa, joka tarkoittaa noin kymmentä Viikin puukerrostalokorttelin kokoista hanketta, hahmottaa puurakentamisen ohjelman kehittämispäällikkö Markku Karjalainen. Suomi on Espanjan jälkeen Euroopan toiseksi kerrostalovaltaisin maa, jossa asuinkerrostalojen määrä on noin 56 tuhatta. Puulla on tällä hetkellä uudisrakentamisessa alle yhden prosentin markkinaosuus yli kaksikerroksisissa kerrostaloissa. Ruotsissa osuus on noin 20 %.
Karjalainen näkee puurakentamisohjelman keskeisimmiksi tavoitteiksi uusien konkreettisten puurakentamishankkeiden käynnistämisen, asiakaslähtöisen brändin luomisen puukerrostaloille sekä rakentamismääräysten uusiminen materiaalitehokkuuden ja hiilijalanjäljen pohjalta. Myös vanhojen kerrostalojen energia- ja täydennysrakentaminen toteuttaminen puurakenteisina, avoimen puuelementtistandardin (RunkoPES) käyttöönotto puukerrostalorakentamisessa sekä puualan koulutuksen saattaminen ajan tasalle Suomessa kuuluvat Karjalaisen kuuden kohdan ohjelmaan.
– Puurakentamisen edistämisessä juututtiin takavuosina paikalleen. Nyt on semmoinen tunne, että suma on taas lähtenyt liikkeelle, muotoilee Sunabacka. Puutuotteiden ja puujalosteiden viennin arvo pyritään hallituskauden aikana kaksinkertaistamaan nykyisestä puolen miljardin euron arvosta miljardiin euroon vuodessa. Sunabackan mielestä tärkeintä on suunta ja kasvun kulmakerroin, koska Euroopan finanssikriisi asettaa viennin lisäämiselle suuren haasteen. EU:ssa tapahtuvan puualan vaikuttamisen pohjana on viime hallituskauden aikana Ulkoministeriössä laadittu toimialaa koskeva muistio. Olemme ehdottaneet mm. OECD:lle selvityksen teettämistä eri rakennusmateriaalien ilmastovaikutuksisista. Näitä puualan tavoitteita emme aja vain suomalaisina hankkeina, vaan yritämme saada puualan kehittämiseen mukaan myös muita maita.
Uudet säädökset lisäävät puun käyttöä rakentamisessa
Markku Karjalaisen mielestä puurakentamisella tavoitellaan suuren mittakaavan rakentamista, mikä on ollut betoniteollisuuden valtamarkkinaa rakentamisessa. Nyt puuala haluaa tulla vaihtoehtona mukaan tähän markkinaan, koska ilmastomuutoksesta johtuvat rakentamisen säädösten muutokset energia- ja materiaalitehokkaaseen suuntaan ovat väistämättömiä. Puuala haluaa puhua omaa asiaansa ujostelematta.
– On hyvä, että rakennuttajat, rakentajat ja asiakkaat saavat vaihtoehtoja rakentamiseen. On yhteiskunnan etu, että alan kilpailua myös materiaalien välillä tapahtuu. Jopa puukerrostalojen pakollinen sprinklaus on kääntynyt puurakentamisen hyväksi. Suomen turvallisuusviranomaiset ajavat kaikille asunnoille sprinklausta ja kysyvät, miksi vain puukerrostaloissa saa asua turvallisesti, muistuttaa Karjalainen.
Karjalainen uskoo säädösten uusimisen johtavan lisääntyvään puun käyttöön rakentamisessa. Puun käytön kasvumahdollisuudet ovat nimenomaan kerrostalo- ja toimitilarakentamisessa. Viikin rakenteilla olevan puukerrostalokohteen valmistuttua Suomeen on rakennettu 37 asuinpuukerrostaloa, yhteensä 646 asuntoa sekä kolme toimistopuukerrostaloa. Puurakentamisen läpimurron mahdollisuudesta kertoo se, että eri puolille Suomea on suunnitteilla puukerrostaloja, joissa on yhteensä noin 5700 puukerrostaloasuntoa, kertoo Karjalainen.
Vaikka Suomen rakennuskannasta 86 % on asuntorakentamista, haluamme lisätä puurakentamista myös julkisella puolella kuten toimitiloissa. Kokemukset puun käytössä kouluissa, päiväkodeissa ja erilaisissa halleissa ovat myönteisiä. Myös puun monialaista käyttöä asumisessa on lisättävä. Tämä tarkoittaa puisten sisutustuotteiden kuten sisustuselementtien ja huonekalujen tuotantoa sekä piha- ja ympäristörakentamista.
Sixten Sunabacka uskoo, että Suomella on mahdollisuus olla edelläkävijä puurakentamisessa, kun laadukkaan rakentamisen rinnalla on suomalainen arkkitehtuuri ja design, joita yhdistelemällä rakennetaan asukkaiden kannalta kauniita ja viihtyisiä asuinmiljöitä. -Suomi on metsä- ja puumaana tunnettu myös arkkitehtuuristaan ja designista.
– Puurakentamisen pääteemaksi on otettava hyvä arkkitehtuuri ja asuinmiljööt, josta nyt on tullut ruotsalainen brändi. Suomalainen keksintö meni Ruotsiin, harmittelee Karjalainen. Me aloitimme jo 1990-luvun puolivälissä Moderni puukaupunki-hankkeen Suomessa, jossa oli mahdollisuus ottaa johtava rooli energiatehokkaana puumiljöörakentajana kansainvälisesti.
Puurakentamisen koulutus ajan tasalle
– Eräs puurakentamisohjelman keskeisiä tavoitteita on koulutuksen päivittäminen, kertoo Karjalainen. Puurakentamisen koulutuksessa on muna-kana ilmiö. Kun ei ole osaamista, ei ole rakentamiskohteita ja kun ei ole kohteita, ei synny osaamista. Nyt tarvitaan alalle laadukasta peruskoulutusta, jatko- ja muuntokoulutusta. Yli 4-kerroksisten puukerrostalojen suunnittelijoilta vaaditaan AA-luokan suunnittelijapätevyys.
Puurakentamisen koulutuksessa tavoitellaan suurimittakaavaisen puurakentamisen kasvavan kysynnän täyttämistä. Karjalaisen mielestä erityisesti ammattikorkeakoulujen opetusta tulisi lisätä, koska ammattikorkeakoulut tuottavat valtaosan maamme rakennesuunnittelijoista ja rakentamisen työnjohtajista. Myös ammateissa toimivien suunnittelijoiden ja työnjohtajien puurakentamis-jatkokoulutukseen tulee panostaa.
– Rakentajat peräävät suunnittelijoita, joilla on ammattiosaamista ja menetelmiä puurakenteiden suunnitteluun. Tässä on tehty hyvää työtä, kun on kehitetty ääneneristyksen laskelmaohjelmat, palolaskurit, energiatehokkuusmittarit ja hiilijalanjäljen arviointiperusteet ja menetelmät, kertoo Karjalainen.
Asuntokaupassa tulisi ilmoittaa hiilijalanjälki ja energiatehokkuuslukemat, ennakoi Karjalainen. Nyt kun ERA 17-linjausten mukaisesti rakentamismääräyksiä uusitaan, niistä tulee tiekartta rakentajille siitä, miten energiakorjauksia tehdään, vaikka julkisuudessa on myös kritisoitu sitä, että taas tulee rakentajille lisää velvoitteita. Energiaviisaan rakennetun ympäristön (ERA 17) – asioissa keskeisiä toimijoita ovat olleet Tekes, Sitra ja ympäristöministeriö.
Markku Karjalainen uskoo, että energiatehokkuusvaateet luovat myös uutta merkittävää liiketoimintaa. 1970-luvuilla rakennetuissa betonikerrostaloissa muhii Suomessa valtaisa energiakorjauksen tarve. Tämä tulisi nyt tuotteistaa eurooppalaisen TES (TimberElementSystem)-järjestelmän pohjalta ja hanke sopisi hyvin osaksi Kouvolan Woodinno -hanketta, jonka puitteissa voitaisiin kehittää elementtituotantoa, niiden asentamiseen tarvittavaa koulutusta ja osoittaa Aalto-yliopiston lahjoitusprofessuurille yhdeksi päätehtäväksi saneerausrakentamisen opetuksen ja tutkimuksen. Myös Pietarin ympäristön potentiaalinen markkina on saneerausrakentamisen kannalta mielenkiintoinen.
Helmikuussa käynnistetään yhteistyössä Puuinfo Oy:n kanssa mittava puurakentamisen seminaarisarja 13 paikkakunnalle (RoadShow 2012), jossa esitellään myös työn alla olevia puurakentamis- ja MSO-ohjelmia. -Nyt on tärkeää saada nopeasti uutta tietoa kentälle, kuntiin ja yrityksiin, sanoo Karjalainen.
Markku Karjalainen uskoo, että nyt alkanut puurakentamisen nousu kantaa pitkälle, koska isot puualan toimijat ovat vahvasti mukana omine järjestelmäratkaisuineen. Rakentajat sanovat voivansa lyhentää merkittävästi rakentamisaikoja ja saada tätä kautta kustannussäästöjä, kun järjestelmärakentamisesta saadaan lisää kokemuksia.
Sixten Sunabackan mukaan keskeinen ohjelman tavoite on puualan yritysten kehittyminen ja kasvu. Näiden työvälineiden luomisessa teemme tiivistä yhteistyötä uusien innovaatioiden kehitystä tukevan Tekesin, kansainvälistymistä rahoittavan Finnveran ja pääomarakenteita vahvistavan Teollisuussijoituksen kanssa. Näin voimme tarjota puualan yrityksille väylän, jota pitkin yritys voi kasvaa ja kansainvälistyä, sanoo johtaja Sunabacka.
Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Sixten Sunabacka, strateginen johtaja, puh: 010 60 63562, sixten.sunabacka@tem.fi
Markku Karjalainen, kehittämispäällikkö, puh: 040 5832127, markku.karjalainen@tem.fi