Elinkeinoministeri Jyri Häkämies näkee puurakentamisen kehittämisen osana vihreää teollisuutta, joka on vahvassa maailmanlaajuisessa kasvussa. “Sellaiselle tulevaisuuden rakentamisen konseptille, jossa alhaisen hiilijalanjäljen omaava puu voidaan yhdistää energiatehokkaaseen, digitaalisuutta hyödyntävään älykkääseen rakentamiseen, on luotavissa kaupalliset edellytykset”, uskoo Häkämies.
“Puukerrostalorakentamisen läpimurto on saatavissa aikaan toteuttamalla uusia kohteita, joissa yhdistetään elementtituotanto, äly ja energiatehokkuus. Koska tässä on vihreän talouden keskeisenä osana edellytyksiä kansainvälistymiseen ja vientiin, siihen on panostettava.” Hallitusohjelman mukaisen puurakentamisohjelman tavoitteena on 10 %:n markkinaosuuden saavuttaminen puukerrostalorakentamisessa, mikä tarkoittaa noin 1300 puukerrostaloasuntoa vuodessa. “Valtiovalta pitää tärkeänä, että metsäteollisuuteen löytyy uusia innovaatioita ja tuotteita, joilla voidaan korvata paperiteollisuuden työpaikkamenetyksiä.”
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa sovittiin puurakentamisohjelmasta, jonka tavoitteena on puun käytön ja puurakentamisen lisääminen sekä uuden puualan yritystoiminnan luominen uusien innovaatioiden ja tuotteiden kautta. “Viimeisen vuoden aikana olemme menneet hyvin paljon eteenpäin ja olemme saaneet hyvin paljon aikaan puurakentamista koskevien hallitusohjelmakirjausten tavoitteiden suhteen”, arvioi Häkämies ensimmäisen hallitusvuoden saavutuksia.
“Puurakentamiseen liittyvät tilaisuudet ovat vetäneet ympäri maata salit täyteen. On arvioitu, että arkkitehtisuunnitteluvaiheessa on tällä hetkellä noin 3000 puukerrostaloasuntoa ja vielä saman verran hanke- ja kaavasuunnitteluvaiheessa olevaa asuntoa. On tärkeää, että näissä hankkeissa on mukana suuria valtakunnallisia rakennuttajia ja rakennusliikkeitä, joiden mukaan saaminen on teollisen puurakentamisen läpimurron kannalta välttämätöntä. “
Hallitusohjelmakirjauksia puurakentamisen edistämiseksi Häkämies ei näe yhden materiaalin suosimisena, vaan osana metsäteollisuuden kehittämistoimia. “Valtiovalta pitää tärkeänä että metsäteollisuuteen löytyy uusia innovaatioita ja tuotteita, joilla voidaan korvata paperiteollisuuden työpaikkamenetyksiä. Kyllä me kannamme tässä huolta metsäteollisuuden yleisestä asemasta ja tulevaisuudesta Suomessa ja toivomme, että pahin rakennemuutos on takana. Kyse on sentään toimialasta, joka työllistää lähes 200 000 suomalaista ja jonka tuotteiden osuus koko Suomen viennistä on noin viidennes.”
Energiatehokkaalla puurakentamisella mahdollisuuksia vientiin
Häkämies katsoo, että Suomen talouden ekosysteemi tarvitsee uusia toimijoita ja aloja, jotka vievät Suomen talouden tulevaisuudessa nousuun. Tulevaisuuden menestyksen keskeisinä trendeinä Häkämies näkee ympäristöliiketoiminnan, energiatehokkuuden ja uudet innovaatiot, joita yhdistelemällä voidaan kehittää uutta liiketoimintaa.
“Puukerrostalorakentamisen läpimurto on saatavissa aikaan toteuttamalla uusia kohteita, joissa yhdistetään elementtituotanto, äly ja energiatehokkuus”, uskoo Häkämies. “Koska tässä on edellytyksiä kansainvälistymiseen ja vientiin, siihen on panostettava. Puurakentaminen on nähtävä osana vihreää teollisuutta, joka on vahvassa maailmanlaajuisessa kasvussa. Mikäpä olisi enemmän vihreää teollisuutta kuin puurakentaminen, jossa hyödynnetään uusiutuvaa kotimaista raaka-ainetta”, kysyy Häkämies. “Alhaisen hiilijalanjäljen omaava puu voidaan yhdistää energiatehokkaaseen, digitaalisuutta hyödyntävään älykkääseen rakentamiseen. Tälle tulevaisuuden rakentamisen konseptille on luotavissa kaupalliset edellytykset.”
Hallitusohjelman mukaisen puurakentamisohjelman tavoitteena on 10 %:n markkinaosuuden saavuttaminen puukerrostalorakentamisessa, mikä tarkoittaa noin 1300 puukerrostaloasuntoa vuodessa. “Tältä pohjalta on tuotettava kotimaisia kohteita siten, että ne voidaan skaalata vientiin. Kotimarkkinoilta haetaan ensin osaaminen, kilpailukyky ja referenssit. Sen jälkeen haetaan vientimahdollisuuksia vaikkapa Venäjän lähialueilta Pietarista tai Kiinasta, joka pyrkii rakentamaan tulevaisuudessa uusiutuvista materiaaleista ympäristö- ja energiatehokkaasti”, sanoo Häkämies.
Häkämiehen mukaan puurakentaminen tulee nähdä osana rakentamisen, tuoteratkaisujen ja palvelujen kansainvälistyviä arvoketjuja. Samalla kun haetaan kasvua, tulee pyrkiä löytämään myös kansainvälistymisen toimintamallit. “Valtiovalta voi edistää puun käytön hyväksyttävyyttä ulkomailla ja tehostaa vientitoimia valtiovallan sekä yritysten yhteistyönä.”
Puurakentamisella korjausrakentamisessa suuret mahdollisuudet
Valtaosa maamme lähiökerrostaloasunnoista on rakennettu 1960-ja 1970-luvuilla ja niissä olevat 570 tuhatta asuntoa ovat korjaustarpeessa. On arvioitu, että jos nämä kaikki lähiökerrostaloasunnot energiakorjattaisiin nykyvaatimusten mukaisiksi, merkitsisi tämä arviolta reilun 30 miljardin euron urakkaa. Jos kunkin lähiökerrostalon katolle rakennettaisiin yksi puinen lisäkerros, tarkoittaisi tämä lisäksi noin 25 miljardin euron kokonaisurakkaa. Suomessa olemassa olevaa rakennuskantaa koskevat energiatehokkuussäädökset otetaan käyttöön näillä näkymin vuoden 2013 aikana.
“Korjausrakentamiseen tarvitaan energiatehokkaita teknologisia sovelluksia”, toteaa Häkämies. Keskusteluissa, joita on tämän kevään aikana käyty maamme keskeisten rakennuttajien, rakennusliikkeiden sekä kuntapäättäjien ja -kaavoittajien kanssa, on käynyt selkeästi ilmi, että lähiösaneeraus on ajankohtainen ja kiinnostava asia puurakentamisen mahdollisuuksien kannalta. Meillä on jo nyt hyviä referenssejä, missä puuta on käytetty menestyksekkäästi saneerauskohteissa. Tässä kehitystyössä voi olla myös mahdollisuuksia vientiin. Kotimaassa lähiöiden korjausmarkkinaa puualalle voidaan edistää esim. ARA:n linjausten ja porkkanoiden avulla.”
Ekologinen ajattelu vie puurakentamista eteenpäin
Häkämies muistuttaa, että puurakentamisen suosiota siivittää kaupunkien ja kuntien päättäjien sekä kaavoittajien keskuudessa erityisesti ympäristöasiat. Tutkimukset osoittavat, että puurakentamisen avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä. “Euroopassa ekologinen ajattelu vahvistuu ja se keskustelu vie puurakentamista eteenpäin. Ihmiset kokevat, että he voivat itse tehdä asumisessaan ekologisia ratkaisuja ja sen kautta edistää kestävää kehitystä. Puuta arvostetaan ekologisena ja elämyksellisenä materiaalina. Me voimme luoda Suomessa kansainvälisen brändin suomalaisesta puuarkkitehtuurista ja muotoilusta, joka yhdistetään ympäristötietoiseen ja energiatehokkaaseen rakentamiseen”, ehdottaa Häkämies.
Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen
Lisätietoja
kehittämispäällikkö Markku Karjalainen, Työ- ja elinkeinoministeriö / Puurakentamisen kehittämisohjelma, puh. 040 583 2127, markku.karjalainen@tem.fi