Eläkevakuutusyhtiö Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta pitää puurakentamisen nopeutta sen tärkeimpänä kilpailutekijänä. “Nopeudella on suuri vaikutus rakennuskustannusten koko ketjuun, sijoittajalle pääoman sitoutumisen aika on lyhyempi ja tilaaja alkaa saada vuokratuottoa nopeammin”, kuvailee Sotavalta. “Eteran rakennuttaman Viikin puukerrostalokorttelin rakentamisesta ja työmaakäytännöistä voidaan oppia ja tulevaisuudessa saada aikasäästöstä hyötyä vielä enemmän.”
Viikin puurakennuskohteen puuosatoimittajan Metsä Woodin Rakentamisen Tuotteet liiketoimintalinjan johtaja Ari Tiukkanen uskoo myös, että rakentamisen aikataulua työmaalla voidaan vielä nopeuttaa tulevaisuudessa: “Meidän on yhteistyössä investoijien, urakoitsijoiden ja rakentajien kanssa kehitettävä rakentamisen logistiikkaa. Puurakentamisen läpimurron ainekset ovat olemassa, koska meillä on kilpailukykyinen tuote.”
Johtaja Ari Tiukkanen myöntää, että tilaajan kannalta rakentamisen nopeus on avainasia. “Jos me rakennamme puukerrostalon puoli vuotta nopeammin verrattuna betonitaloon, pääoma sitoutuu vastaavasti puoli vuotta lyhyemmäksi aikaa kiinni kohteeseen. Nopeus vaikuttaa tuntuvasti rakentamisen yleiskustannuksiin ja pääoman tuottoon. Investoijan kannalta puurakentamisessa on suuri potentiaali”, uskoo Tiukkanen.
Viikin kohteessa talojen rungot vietiin pilaripalkkijärjestelmällä nopeasti vesikattoon. Tämän jälkeen asennettiin välipohjat ja seinät, jotka nostettiin paikoilleen keveinä rakenteina nostimilla suoraan kuljetuskuormasta. Työmaalla ei tarvittu lainkaan betonirakentamisen työmailta tuttua isoa nosturia. “Tämä rakentamisen logistinen kokonaisuus oli suunniteltu huolella ja se toimi Viikissä loistavasti”, sanoo Tiukkanen.
“Olemme tehneet Metsä Woodissa vahvaa kehitystyötä ja voimme sanoa, että puukerrostalon runkovaippatuote on nyt kunnossa ja valmis. Meillä on käytännössä puurakentamisessa jo monimuotoinen rakentamisen järjestelmä, joka mahdollistaa pilaripalkkirungon ja CLT-levyjen käytön erikseen tai niiden yhdistelmien käytön rakentamisessa.”
“Viikin kohde kestää erittäin kovan kriittisen vertailun, jossa runkovaippatuotteella olemme saavuttanet ne rakentamisen kilpailukykyyn, nopeuteen ja keveyteen liittyvät edut, mitä tavoiteltiin”, tiivistää Tiukkanen. “Korkea teollinen esivalmistusaste ja rakennusaikainen nopeus on edellytys puurakentamisen pärjäämiselle kilpailussa. Teollinen tehtaalla tapahtuva esivalmistus siirsi töitä työmailta tehtaisiin ja se on puurakentamisen kilpailukyvyn perusta. Seuraavissa hankkeissa meidän on kehitettävä rakentamisen prosesseja, jotta nopeus voidaan vielä tehokkaammin hyödyntää euroissa mittaviksi säästöiksi. Myös talotekniikan yhdistämistä esivalmistukseen voidaan vielä kehittää.”
Tiukkanen katsoo, että “puukerrostalojen rakentamisessa on ylitetty nyt iso henkinen kynnys, kun olemme osoittaneet, että teemme hyviä taloja ja kilpailukykyisesti. Ennakkoluulot ovat koskeneet viranomaisia, rakentajia ja rakennuttajia, mutta nyt on nähtävissä myös asenteiden muuttumista.”
Puukerrostalorakentaminen tarvitsee erikoistuneita osaajia
“Kun jokainen päivä työmaan pyörittämisessä maksaa, on selvää että nopeus hyödyttää kustannussäästöinä kaikkia”, sanoo kiinteistöjohtaja Sotavalta. “Nopeudella on suuri vaikutus rakennuskustannusten koko ketjuun, sijoittajalle pääoman sitoutumisen aika on lyhyempi ja tilaaja alkaa saada vuokratuottoa nopeammin.”
Sotavalta katsoo, että Viikin puukerrostalohankkeesta tulee hakea oppia myös työmaakäytäntöihin, joiden parantaminen on puurakentamisen kilpailukyvyn kannalta avainasia. “Esimerkiksi rakentamisen aloitus voitaisiin ajoittaa siten, että syysmyrskyjen ja -sateiden aikana ei tehtäisi paljon sääsuojausta vaativia töitä. Meillä on rakentamisessa paljon itse aiheutettua kiirettä. Kun kaavan kanssa jähnätään vuosikausia, niin silloin on mahdollista ottaa muutaman kuukauden aikalisä ja minimoida sääriskejä, jotka ovat haaste Suomessa kaikelle rakentamiselle. Jos Viikin kohde olisi aloitettu keväällä, koko hanke menisi kuin elokuvissa”, vertaa Sotavalta.
“Viikin hankkeen toteuttamisesta kokemukset ovat hyviä”, tiivistää Sotavalta. “Kun rakentajakokemusta hankitaan teollisesta puurakentamisesta lisää, tilanne paranee entisestään, kun kokemusta syntyy rakentamisen kautta. Esimerkiksi Viikin työmaalla aikatauluhyötyä olisi saatu varmaan paremmin, jos väliseinien asentajia olisi ollut enemmän. Jos kohteita olisi riittävästi, niin urakoitsijat voisivat tehdä samalla porukalla useita kohteita peräkkäin, jolloin hankitut kokemukset ja osaaminen saataisiin paremmin hyödynnettyä. Kertasuorituksilla siihen ei päästä. Pilottirakentaminen on ollut välttämätöntä, mutta nyt on aika siirtyä jatkuvaan volyymirakentamiseen, jotta ei hankittua osaamista hukata.”
Timo Sotavalta sanoo, että puurakentaminen on erilaista kuin betonirakentaminen ja se on otettava huomioon työsuunnittelussa, joka tähän asti on ohjelmoitu betonirakentamisen ehdoin. “Puukerrostalorakentamista ei voi tehdä vanhan betonirakentamisen kaavan mukaan”, tiivistää Sotavalta. “Puurakentaminen on fiksua rakentamista, kun talo viedään nopeasti vesikattoon ja vältetään betonitalon kosteuden hallinnasta tulevat ongelmat. Puukerrostalorakentamisessa työsuunnitelmat on tehtävä puurakentamisen ehdoilla.”
Sotavalta pitää pilaripalkkijärjestelmän etuna sitä, että se antaa puurakentamisessa talon muunneltavuuteen paljon vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. “Kun väliseinät eivät ole kantavia, se antaa mahdollisuuden erikokoisten huoneistojen rakentamiseen eri kerroksiin”, sanoo Sotavalta. Varsinkin pääkaupunkiseudulla arvioidaan olevan tarvetta erikokoisille ja -tyyppisille asunnoille, joita voitaisiin tarjota puukerrostaloissa.
Puurakentamisen edut ekologisuudessa, nopeudessa ja keveydessä
“Kun kuluttajat ovat kiinnostuneita ympäristöasioista, me haluamme Eterassa kiinnittää huomiota kestävän kehityksen mukaiseen rakentamiseen, rakentamisen ekologisuuteen ja sen aiheuttamiin päästöihin”, muistuttaa Sotavalta. “Etera haluaa olla energiatehokkaan ja materiaalikestävän rakentamisen edistäjä, joka voi myös vaikuttaa rakentamisen tuleviin trendeihin. Tietysti pääasia on se, että lopputulos on hyvä ja kykenemme tuottamaan kaikista materiaaleista vuosikymmeniä kestäviä hyvälaatuisia rakennuksia.
Timo Sotavalta katsoo, että itse puurakentamisen ei tarvitse olla halvempaa kuin muunkaan rakentamisen, koska sen etu tulee juuri nopeudesta ja sen keveydestä. “Puurakentamisen kilpailukyky saattaa tulevaisuudessa parantua myös sen myötä, kun energiatehokkuusvaateet ja hiilijalanjälkipäästöt tulevat kustannuksia aiheuttaviin normeihin”, arvioi Sotavalta.
Johtaja Ari Tiukkasen mielestä rakentamisen ekologisilla tavoitteilla ja normituksilla on merkitystä, kun katsotaan koko rakentamisen elinkaarta. “Esimerkiksi Viikin työmaalla syntyi vain energiakäyttöön soveltuvaa puuperäistä jätettä, joka merkitsee työkohteessa suurta säästöä”, toteaa Tiukkanen. “Viranomaissäädösten tulee olla tasapuolisia kaikille materiaaleille eikä olla joko puun puolesta tai sitä vastaan. Hiilijalanjäljen kannalta normeilla voidaan asetta materiaalien käytölle joko porkkanoita tai rangaistuksia. Ekologisuudesta rakentamisessa on hyvä puhua, mutta toistaiseksi niillä puheilla ei ole rahallista arvoa neuvottelupöydässä. “
“Yhteiskunnan tuella ja toimenpiteillä puurakentamisen edistämiseksi on merkitystä kehitystyön ja puurakentamisen uskottavuuden kannalta”, arvioi Tiukkanen. “Hallitusohjelmakirjaukset ovat rohkaisseet alaa toimimaan puurakentamisessa, mutta pitkällä viiveellä puurakentamisen täytyy pärjätä markkinoilla. Luotan puurakentamisen menestykseen, kun saamme tuotteiden ohella rakentamisen prosessit toimijoiden kanssa yhteistyössä kuntoon.”
Puurakentamisen kilpailukyky paranee edelleen
Tiukkanen pitää puurakentamiseen suunniteltua avoimen standardin ideaa hyvänä ja katso sen tukevan puurakentamista ja helpottavan sen suunnittelua. “Tämä johtaa toivottavasti myös siihen, että eri materiaalien yhteiskäyttö kasvaa siten, että oikea materiaali tulee oikeaan paikkaan ja saadaan tilaajan kannalta hyvä ja kestävä lopputuote. Tilaajienkaan kannalta ei ole reilua, että tarjoamme vain yhtä materiaalia ratkaisuksi, koska silloin rakennamme vain pilottikohteita. En halua rakentamiseen materiaalien välistä kinastelua. Puun käyttö rakentamisessa on oltava mukana selkeästi kaikessa rakentamisessa”, tiivistää Tiukkanen.
Viikin puukorttelin rakentamista Tiukkanen pitää hyvänä kokemuksena ja on valmis sen pohjalta toteuttamaan seuraavaa kohdetta. “Puurakentamisen taloudellinen uskottavuus kumpuaa tämänkaltaisten kohteiden onnistuneista toteuttamisista. Jatkossa toivomme hyviä yhteistyökumppaneita rakentajiksi, jotka voivat toimia koko Suomessa. Puurakentamiseen tarvitaan hyviä osaavia kumppaneita isojen rakentamiskohteiden toteuttamiseen. Rakennusyhtiöiden kannalta puukerrostalorakentaminen on sikäli kiinnostavaa, että se on käytännössä rinnastettavissa pientalorakentamiseen. Kun kerrostalon rakentaminen toteutetaan runkovalmiina puuosatoimituksena, se antaa mahdollisuuden yksittäisissä kohteissa myös pienille ja keskisuurille rakennusliikkeille toimia rakentajina. Kerrostalorakentaminen on ollut Suomessa tähän asti isojen rakennusliikkeiden markkinaa eikä sinne ole ollut pienillä liikkeillä mitään asiaa”, pohtii Tiukkanen.
“Puurakentamisen kannalta vanhojen betonikerrostalojen korjaus- ja saneerausrakentamisessa on edessä suurimarkkina, uskoo Tiukkanen. “TES-elementteihin voidaan liittää talotekniikkaa ja rakentaa keveitä lisäkerroksia, tuoda hissikuilut ja luhtikäytäviä ulos ja vapauttaa sisäkäytäviä asuinkäyttöön”, visioi Tiukkanen. “Tulevaisuudessa voidaan jalostaa vanhoja kiinteistöjä ja nostaa niiden arvoa hyödyntämällä puurakentamisen mahdollisuuksia. Puurakentamisella on korjausrakentamisessa sisäänrakennettu rahoitusmalli, kun esimerkiksi lisäkerroksen toteuttamisella saadaan lisää rakennusoikeutta.”
Kuluttajat kiinnostuneita puukerrostaloasumisesta
“Viikin puukerrostalokorttelin talot tulevat olemaan keskimääräistä parempia kerrostaloja, joihin tulee myös talojen tiiviyden ja ääneneristyksen seuranta. Viikistä tulee uuden sukupolven rakentamisen kohde, joka vastaa asukkaiden odotuksia”, luottaa Tiukkanen. “Tämä antaa hyvän pohjan tuottaa puukerrostaloja myös vuokrakäyttöön, jossa pitää sijoittajan kannalta olla varmuutta kiinteistöjen pitkäjänteiseen toimivuuteen ja kestoon.”
Kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta on samaa mieltä. “Viikin hanke on osoittanut, että puutaloille on oikeasti kysyntää ja kiinnostusta puukerrostaloasumiseen on paljon. Muutamia kyselyjä on tullut jopa asunnon ostomahdollisuudesta, mutta asuntojen on tontinvarausehtojen mukaan oltava vähintään kymmenen vuotta vuokrakäytössä.”
“Puurakentamisessa asukkaat odottavat moderneja ratkaisuja eikä vanhaa kesämökkitunnelmaa, kuvailee Sotavalta. “Puutaloista on lähtökohtaisesti myönteinen kuluttajakäsitys, koska kaikilla on joku tuntuma esimerkiksi pientaloasumisen kautta puutaloihin. Puurakentamisella voidaan vaikuttaa myös myönteisesti moni-ilmeiseen kaupunkikuvaan. Siksi toivoisinkin, että Helsingin kaupungin ja muidenkin kaupunkien asuntotuotantotoimistot lähtisivät liikkeelle tilaamaan puukerrostaloja, jotka soveltuvat hyvin nopeaan vuokra-asuntotuotannon tarpeisiin”, sanoo Sotavalta.
Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Timo Sotavalta, kiinteistöjohtaja, 040 732 5577, timo.sotavalta@etera.fi
Ari Tiukkanen, johtaja, 050 598 7293, ari.tiukkanen@metsagroup.com