Espoon kaupungin, Aalto-yliopiston ja työ- ja elinkeinoministeriön aiesopimus yhteistyöstä puurakentamisen ja puutuotealan kehittämiseksi Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen alueella on merkittävä hanke, jossa yhdistetään tiedettä, teknologiaa, designia, arkkitehtuuria energiatehokkaaseen tulevaisuuden rakentamiseen. Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän mielestä kyse on laaja-alaisesta T3-hankkeesta, jossa yhdistetään taloutta, taidetta ja tiedettä. Hanke sopii Espoon kaupungin tulevaisuuden tavoitteisiin kehittyä tulevaisuuden kestävän kehityksen kaupungiksi, sanoo Mäkelä. Kehittämishankkeen puitteissa toteutetaan alueelle lähivuosina toteuttaa laajaa infra-, uudis-, täydennys- ja korjausrakentamista, jonka kokonaisarvoksi arvioidaan viisi miljardia euroa.
– Itse Otaniemen kasvattina näen, että tämän hankkeen tavoitetaso on vähintään sama kuin Tapiolan ja Otaniemen rakentamisessa oli aikanaan 1950-60-luvulla, vertaa kaupunginjohtaja Mäkelä. Silloin tehtiin myös tulevaisuuden rakentamista ja jotain merkittävää uutta niin arkkitehtonisesti kuin kestävän kehityksenkin kannalta. Tapiolan rakentamisen yksi idea oli, ettei siellä tarvita autoa lainkaan. Tapiolassa otettiin ensimmäisenä käyttöön kaukolämpö ja rakennettiin parhaimpien arkkitehtien suunnittelemia taloja. Otaniemen rakentamisessa oli talvisodan henkeä, kun teekkarit itse talkoilivat kantamalla tiiliä rakennustyömaalla, kertoo Mäkelä.
– Nyt on kysyttävä, mitä sen aikaiset ratkaisut ovat ekologisesti tämän päivänä rakennustekniikalla toteutettuina. Kehitämme 2010-luvun puutarhakaupunkia ja innovaatiokeskittymää, jonka rakentamisessa on tavoitteita tulevaisuuden rakentamisen malliksi. Meillä on jo hyviä kokemuksia kerrostalovaltaisten kaupunkikeskusten ja pientalovaltaisten alueiden yhdistämisestä ja ne toimivat, vakuuttaa Mäkelä. Tässä yhteistyöhankkeessa asetamme kaupungin, yliopiston, elinkeinoministeriön ja alueen yritysten kanssa yhteisiä tavoitteita, joissa intressit kohtaavat. Alue tarjoaa puurakentamiselle näköalapaikkoja ja mahdollisuuksia, joita voi hyödyntää opetuksessa, tutkimuksessa, elinkeinotoiminnassa ja asumisessa. Seudusta muodostuu hankkeen toteutumisen myötä puurakentamisen ja puuosaamisen monipuolinen näyteikkuna, sanoo Mäkelä.
Mäkelä katsoo, että jos Suomessa halutaan vakavasti edistää hallitusohjelman mukaisesti puurakentamista, tarvitaan vahva nyt tehdyn kaltainen aiesopimus, missä puurakentaminen on monialaisesti mukana. Tämä on taustalla Aalto-yliopiston, elinkeinoministeriön ja Espoon kaupungin yhteiselle hankkeelle, sanoo Mäkelä. Näin saadaan myös isot rakentajat innostumaan puurakentamisesta tosissaan, koska ne ja kaikki muutkin alan toimijat tarvitaan mukaan, jos asiassa aiotaan vakavasti edetä. Kaikki rakennuskohteet tullaan kilpailuttamaan ja tavoitteena on, että puurakentaminen on vahvasti tässä mukana.
Yhteistyöllä kehitetään modernia puurakentamista
Mäkelä haluaa kaikki toimijat Aalto-hankkeeseen mukaan. – Näin saamme alan uusimman osaamisen, tiedon ja tutkimuksen palvelemaan puurakentamista. Toimintatapaamme tässä hankkeessa kuuluu tehdä kumppaneiden kanssa yhdessä asioita. Mäkelän mukaan T3-hanke on Tapiolan, Keilaniemen ja Otaniemen alueen kehittämistä tieteen, taiteen ja talouden yhteensovittamisen pohjalta. Yhteistyön avulla voidaan kehittää modernia suomalaista puurakentamista sekä siihen liittyvää monialaista osaamista yhdistämällä puuarkkitehtuuria, korkealuokkaista muotoilua, resurssi- ja energiatehokkuutta, kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sekä tehokasta kaupallistamista ja markkinointia.
Koko alueen kehittämiseen investoidaan seuraavan kymmenen vuoden aikana arviolta viisi miljardia euroa, arvioi Mäkelä.
– Tämä on kokonaisuus eikä tarkoita sitä, että käytämme viisi miljardia puurakentamiseen, vaan koko alueen kehittämiseen. Kokonaisuus merkitsee metroa ja muuta infran rakentamista, teiden kattamisia, julkista ja yksityistä rakentamista, jossa on mukana sekä julkista että yksityistä pääomaa. Yhteiskunnan raha kanavoituu varmaankin sen normaalien rahoitusmekanismien, kuten tutkimus- ja kehityshankkeiden kautta, kertoo Mäkelä.
Espoosta tulevaisuuden digiekocity
Mäkelä sanoo, että T3-yhteistyössä kaupunki haluaa olla myös energiatehokas ja edelläkävijä kestävässä kehityksessä. Matka kaiken tämän toteuttamiseen on pitkä, mutta tavoitteet perustuvat asetettuihin kestävän rakentamisen arvoihin, sanoo Mäkelä. – Espoon kaupunki on kokonainen tutkimuslaboratorio, jossa voidaan myös tutkia palveluiden järjestämisen kustannustehokkuutta. Kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen on oltava pitkäjänteistä, jotta asuminen, rakentaminen ja liikenne voidaan yhdistää toimivasti ja ekologisesti. Tämä on myös tutkimuksen kannalta mielenkiintoinen elävä tutkimusalusta, arvioi Mäkelä.
– Haluamme T3-alueesta tutkimus- ja kehitysorientoituneen virikkeellisen ja turvallisen yritys- ja asumisympäristön kansainvälisille ja kansallisille toimijoille. Olen vakuuttunut siitä, että pitkäkestoisella yhteistyöllä opitaan saamaan tutkimus- ja kehitystyö palvelemaan kestävän kehityksen tavoitteita, uskoo Mäkelä.
– Hankkeen puitteissa alueelle rakennetaan julkisen rakentamisen lisäksi yksityistä tuotantoa. Tulevaisuudessa voisi olla mahdollista toteuttaa kokonaisia asuinalueita, joiden identiteetti nojaa vahvasti puun käyttöön, luonnehtii Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. Espoosta muodostuu todellinen puurakentamisen osaamisen keskittymä ja merkittävä käyttöönottaja. Nyt solmittu yhteistyö tuottaa sekä tutkimustietoa että uutta liiketoimintaa, visioi Mäkelä.
Espoon tavoitteet puurakentamisen osalta eivät rajoitus T3-hankkeen toteuttamiseen. Kaupungin elinkeinoasiantuntija Pasi Laitala sanoo, että kaavoituksen avulla luodaan edellytyksiä puurakentamisen edistämiselle Suomessa. – Espoon strateginen tavoite on olla tulevaisuuden energiatehokkaan rakentamisen edelläkävijä ja tukea ilmastomuutoksen hillintään liittyviä innovaatioita myös rakentamisessa. Uskomme, että puurakentamisen tutkimus- ja kehitystoimintaa vahvistamalla luodaan uusia markkinoita, sanoo Laitala. Tavoitteemme on toteuttaa puurakentamiskohteita myös muualla Espoossa sekä julkisen että yksityisen rakentamisen kohteina.
Kestävän kehityksen tavoitteet rakentamisessa
Espoon kaupungilla on jo näyttöjä puurakentamisen edistämisestä. Meillä on Metsä Woodin puinen pääkonttori, Haltia-keskus on nousemassa ja Suurpellon alueen rakentamiselle on asetettu vahvat ekologiset tavoitteet, joissa on myös mahdollisuus puurakentamiseen. – Meillä on oikea asenne ja suuri kiinnostus edistää puurakentamista. Rakentamisen ja asuntopolitiikan kannalta Espoolla on suuret haasteet edessään. 253 tuhannen asukkaan kaupungilla on monta ilmettä; 58 km merenrantaa, 165 saarta, Nuuksion kansallispuiston alue, kehä kolmosen pohjoinen ulottuvuus, viisi vahvasti kasvavaa aluekeskusta, länsimetron, kaupunkiradan kehityskeskukset ja pientalovaltaisia pieniä puutarhakaupunkeja keskusten ympärillä.
Kaupungin kasvu- ja kehitysvauhti ovat aina olleet vauhdikkaita, niin edelleenkin. Vaikka syntyvyys ja maahanmuutto kasvattavat kaupungin väkilukua, Espoo on muutto-tappiokunta menettäessään asukkaita kehyskuntiin. Vanhuusväestön, lasten ja maahanmuuttajien osuus koko asukasmäärästä on kasvussa ja lisää palvelujen tarvetta.
Espoon lähtökohtina kestävän kaupunkirakenteen tavoitteen kannalta on monikeskuksinen malli, jossa keskukset tulevat kaupunkirakenteen sisään. – Emme halua yhtä vahvaa kaupunkikeskusta, vaan julkisen raideliikenteen varaan rakennetun hajautetun mallin, jossa on vahvat kaupunkimaiset keskukset ja niiden ympärillä pientalovaltaista asutusta. Tämä on Espoon malli, jota haluamme kehittää myös tulevaisuudessa, vakuuttaa Mäkelä.
Kun kaupunki rakentuu viiden aluekeskuksen ympärille, joissa kaikissa on noin 50 000 asukasta, yksityiset ja julkiset palvelut voidaan järjestää kustannustehokkaasti, vakuuttaa Mäkelä. Meillä on hyvät edellytykset viedä kaupunkia sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti eteenpäin. Kannamme sosiaalisesti vastuun kaikesta, mikä meille kuuluu myös asuntopolitiikassa. Rakentamisessa pyrimme siihen että ekologisuus ja talous kulkevat käsi kädessä, luonnehtii Mäkelä. Me olemme asettaneet kestävän kehityksen tavoitteet todella korkealle ja pyrimme siinä olemaan edelläkävijä. Luonnon läheisyys asettaa meille velvollisuuden katsoa infran rakentamisessa eteenpäin, miten löydämme uusia toimintatapoja ja vastaamme kestävän kehityksen haasteeseen. Puurakentaminen on osa tätä tavoitetta.
Tulevaisuudessa Mäkelä näkee kaupunkirakenteen ja asuntopolitiikan kannalta Nuuksioon rajoittuvan alueen kehittämisessä suuria mahdollisuuksia. – Uskomme, että lähellä oleva Hista on joskus tulevaisuudessa raideliikenteen varrella ja on vain ajan kysymys, milloin sen rakentaminen alkaa. Tämän alueen kehittämisessä on otettava huomioon Nuuksion kansallispuiston ja tulevan asutuksen yhteensovittaminen. Alueesta voisi tulla todellinen tulevaisuuden rakentamisen mallialue, joka voisi saada energiaa lähellä olevalta Ämmänsuon kaatopaikalta, pohtii Mäkelä.
– Tässä olisi laajamittaiselle puurakentamiselle suuria mahdollisuuksia, pohtii Mäkelä. Haltia – keskus on rakenteilla jo puusta ja siitä tulee merkittävän puurakentamisen näyteikkuna myös kansainvälisille vieraille. Haluamme olla Espoossa tulevaisuuden digiekocity, joka nojaa vahvaan talouden toimintaympäristöön ja rakentaa tulevaisuutta tietoyhteiskunta- ja kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta.
Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, jukka.makela@espoo.fi
Elinkeinoasiantuntija Pasi Laitala, Espoon kaupunki, puh. 043 824 5427, pasi.laitala@espoo.fi