Modernista puurakentamisesta tunnettu itävaltalainen arkkitehti Hermann Kaufmann sanoo suomalaisten menettäneen kosketuksen puurakentamisen traditioon. “Tilanne Suomessa on nyt sama kuin Itävallassa pari vuosikymmentä sitten. Nyt pitää edistää rakentamisen evoluutiota eikä pyrkiä revoluutioon ja jatkaa puurakentamisen vahvaa perinnettä myös Suomessa. Me onnistuimme Itävallassa siinä muutoksessa, koska emme menettäneet kosketusta vahvaan puusepän osaamiseemme”, muistuttaa Kaufmann. “Koska puurakentamisella on tulevaisuus, kannattaa laittaa voimavaroja rakentamisen laatuun ja koulutukseen sekä saada julkinen sektori vakuuttuneeksi että puurakentamisen edistäminen on perusteltua sekä taloudellisesti että ekologisesti.” Kaufmannin mukaan tulevaisuuden rakentamisessa on käytettävä enemmän vähäpäästöisiä uusiutuvia rakennusmateriaaleja. “Betoniteollisuus pelkää tätä muutosta ja he odottavat, että puurakentamisessa tulee virheitä. Jos he olisivat järkeviä ja fiksuja, he tekisivät puurakentajien kanssa yhteistyötä.”
Vaikka Itävalta on tunnettu pitkästä puurakentamisen perinteestä, ei pari vuosikymmentä sitten alkanut puurakentamisen uusi moderni aalto ollut Hermann Kaufmannin mukaan itsestään selvää. “Sen eteen piti arkkitehtien tehdä paljon töitä. Alppialueen osaamisen kehittyminen puurakentamisessa on tulosta pitkästä käsityön ja puuosaamisen perinteestä. Pyrimme tuomaan vanhan tradition uuteen rakentamiseen, kun aloimme tuottaa uusia, korkealaatuisia moderneja puutaloja. Muutos ja puurakentamisen uusi tuleminen alkoi siitä, kun hyvin koulutetut ihmiset tunnistivat tämän uuden aallon yhdistää uutta vanhaan perinteeseen ja aloimme monen toimiston kanssa luoda uudenlaista puurakentamisen kulttuuria.”
Vorarlbergin maakunta on Itävallassa pisimmällä puurakentamisen kehitystyössä. “Saimme myytyä uudenlaisen ajattelun myös kunnille, joissa onnistuimme muuttamaan poliittisen ajattelun”, kertoo Kaufmann. “Nyt joka kunnassa puu on ensisijainen materiaali julkisissa rakennuksissa, on kyse sitten päiväkodeista, kouluista, kunnantaloista tai vaikkapa paloasemasta. Kunnissa ymmärrettiin myös puurakentamisen aluetaloutta vahvistava merkitys kun materiaali, sen jatkojalostus ja rakentaminen tulivat omalta alueelta. Miksi rakennusmateriaaleja pitää kuljettaa pitkiä matkoja?”
“Monet ihmiset eivät ymmärrä puun tarinaa siltä pohjalta, että meillä on omissa metsissämme paljon materiaalia ja hyödymme siitä ekologisesti kun rakennamme puusta”, korostaa Kaufmann. “Koska puurakentamisessa on suuri paikallinen ja kansallinen intressi, olemme järjestäneet puurakentamisen konferensseja ja seminaareja, pyrkineet vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin ja tehneet lobbausta puun puolesta. “
Lobbaus on tuottanut tulosta. Esimerkiksi Itävallassa, Saksassa ja Sveitsissä on puurakentaminen saatettu lainsäädännössä samalle viivalle muiden rakennusmateriaalien kanssa.”Uudet palomääräykset mahdollistavat suurten rakennuskompleksien, kuten asuin-, toimisto- tai liikerakennusten rakentamisen yksinomaan puusta”, selventää Kaufmann.
Puurakentamisella on tulevaisuus
Hermann Kaufmann tunnetaan Suomessa arkkitehtinä, joka “rakentaa puusta kestävästi ja kauniisti, ihmisten kanssa ja ihmisiä varten”. Hänet on palkittu Suomessa vuonna 2010 Spirit of Nature -puuarkkitehtuuripalkinnolla, jonka perusteluissa kiitetään Kaufmannin “töiden yksityiskohtia ja niiden tinkimätöntä viimeistelyä sekä toimivuutta, kestävyyttä ja käsin kosketeltavuutta, joka voi syntyä vain arkkitehdin ja rakentajien saumattomasta yhteistyöstä”.
“Teillä Suomessa on sama tilanne kuin meillä Itävallassa pari vuosikymmentä sitten, vaikka meillä säilyikin vahva puuseppäperinteen osaaminen. Olette menettäneet kosketuksen puurakentamisen traditioon. Puurakentamisella on tulevaisuus, siksi kannattaa laittaa nyt voimavaroja koulutukseen ja saada julkinen sektori vakuuttuneeksi siitä, että puurakentamisen edistäminen on taloudellisesti ja ilmastotavoitteiden kannalta järkevää. Puu on materiaali, jonka käyttö antaa mahdollisuuksia rakennetun ympäristön tulevaisuudelle. Samalla voimme tuottaa hyvän sisäilman omaavia hengittäviä ja terveellisiä rakennuksia”, painottaa Kaufmann.
“Moderni puurakentaminen on aivan eri rakentamista kuin se vanha puurakentaminen, joka koettiin vanhaksi ja köyhän miehen rakentamiseksi”, muistuttaa Kaufmann. “Esivalmistuksen kehityksen myötä voimme tuottaa korkealaatuisia ja muunneltavia rakennuksia, jotka kuuluvat ympäristöönsä. Nyt tulee saada arkkitehdit vakuuttuneiksi puurakentamisen tulevaisuudesta, koska he luovat uuden rakentamisen trendit ja parhaat käytännöt. Meillä puurakentaminen koetaan arvokkaana rakentamisena, josta ollaan ylpeitä ja sitä halutaan näyttää kaikille. “
Suomessa pyrittävä puurakentamisen laatuun
Isojen metsäyhtiöiden kuten Stora Enson ja Metsä Woodin tuloa rakentamisen markkinaan Kaufmann pitää suomalaisen puurakentamisen kehitystyössä välttämättömänä. “Vaikka puurakentamisen edistämiselle aletaan olla avoimia ja valmiita, eivät rakennuttajat, rakentajat tai suunnittelijat ole varautuneet tähän. Nyt pitää edistää evoluutiota eikä pyrkiä rakentamisen revoluutioon. Nyt tulee edetä hitaasti, hankkia lisää tietoa ja kokemuksia puurakentamisesta sekä ennen muuta rakentaa laatua. Yhtiöiden on kehitettävä työntekijöiden osaamista, työmaakäytäntöjä puurakentamisen ehdoilla ja ymmärrettävä, että edessä on pitkä tie.”
Kaufmannin mielestä rakentajien keskuudessa suositaan liikaa betonirakentamista. “Tämä johtuu siitä, että puurakentamisen ongelmana on vähäinen tieto arkkitehti- ja insinööritoimistoissa. Kun arkkitehti sanoo, että puurakentaminen on kallista ja monimutkaista ja insinööri sanoo, ettei ole puurakentamisen järjestelmää, niin tilaaja kallistuu helposti betonirakentamisen kannalle. Asenteiden muuttaminen on tärkeää ja se tapahtuu vain tiedon lisäämisen avulla.”
“Julkisen sektorin tulisi tukea enemmän puurakentamisen edistämistä. Se tapahtuu parhaiten julkisen sektorin omalla puurakentamisella, joka luo uutta markkinaa ja josta saadaan hyviä esimerkkejä. “
Nyt tarvitaan monipuolisia puurakentamisen ammattilaisia
Kaufmannin mukaan nyt on meneillään puurakentamisessa iso muutos, jossa on mukana arkkitehtejä, suunnitteluinsinöörejä ja puurakentamisen ammattilaisia. “Ratkaisu puurakentamisen edistämiseen ei löydy yksinomaan isoista rakennusyhtiöistä, vaan sen pitää olla koko alaa kattavaa ja aitoa”, painottaa Kaufmann.
Saksankielisessä Euroopassa on useita puurakentamiseen erikoistuneita kouluja ja oppilaitoksia, jotka ovat erikoistuneet puurakentamiseen. Tunnetuimpia ovat TU Graz Itävallassa, Saksassa sijaitseva Fachhochschule Rosenheim, Berner Fachhochschulen Bielin yksikkö Sveitsissä ja Münchenin teknillinen yliopisto, jonka puuarkkitehtuuriosastoa Kaufmann johtaa. “Koulutusta tarvitaan kaikilla tasoilla, koska meillä ei ole koskaan tarpeeksi hyviä tekijöitä. Itävallassa on mahdollista aloittaa puurakentamisen koulutus työelämälähtöisestä kisällikoulutuksesta ja edetä mestarikoulutuksen kautta aina yliopistoon asti. Tämä tuottaa hyvän työelämäkokemuksen ja koulutuksen kautta monipuolisia puurakentamisen ammattilaisia.”
Puu ja betoni yhteistyöhön
Tärkeintä puurakentamisen edistämisen kannalta tulevaisuudessa on Kaufmannin mielestä tarjota erilaisia puurakentamisen järjestelmiä ja hyvälaatuisia teollisesti esivalmistettuja elementtejä, joihin voidaan liittää nykyistä pidemmälle talotekniikkaa, ovia ja ikkunoita. Puurakentaminen sopii hänen mukaan myös kasvavaan korjaus- ja saneerausrakentamiseen, johon soveltuvan TES-menetelmän kehitystyössä Kaufmann on ollut mukana.
“Esivalmistus on tie teolliseen rakentamiseen ja tässä on puun mahdollisuus. Rakennusosavalmistajien täytyy ymmärtää, että tämä kehitystyö on avainasia puurakentamisen läpimurrolle. Puurakentamisen kilpailukyky ja varsinainen hyöty tulevat puurakentamisen nopeudesta ja keveydestä, jota on edelleen kehitettävä ja hankittava lisää kokemuksia. Olemme aivan alussa tässä ajattelussa”, muistuttaa Kaufmann.
Tulevaisuuden rakentamisessa on Kaufmannin mukaan käytettävä enemmän vähäpäästöisiä ja uusiutuvia rakennusmateriaaleja. “Betoniteollisuus pelkää tätä muutosta ja he odottavat että puurakentamisessa tulee virheitä. Jos he olisivat järkeviä ja fiksuja, he tekisivät puurakentajien kanssa yhteistyötä, koska rakennukset ovat harvoin puhtaita puu- tai betonitaloja. Me olemme osoittaneet Itävallan Dornbirniin rakennetussa Life Cycle Towerissa, kuinka hyvin puu ja betoni voidaan teollisessa rakentamisessa yhdistää toimivalla tavalla. Minun viestini on teille, että tehkää yhteistyötä”, painottaa Kaufmann.
Puurakentaminen on ilmastoteko
Kaufmann on vakuuttunut, että seuraavina vuosina energiatehokkaat materiaalit tulevat keskusteluun. “Nyt on selvästi alkamassa keskustelu tulevaisuuden rakentamisen vaateista, joita tullaan nykyistä voimakkaammin ohjaamaan säädöksin. Jo nyt energiatehokkuusdirektiivit ohjaavat rakentamisessa ekologisten materiaalien käytölle”, sanoo Kaufmann.
“Ilmapiiri kuluttajien keskuudessa on muuttumassa. Puurakentamisessa painavat meillä Itävallassa monet tekijät”, kertoo Kaufmann. “Se on kaunis, esteettinen, ekologinen ja paikallinen materiaali, josta paikalliset rakentajat työstävät laadukkaita taloja. Puun käytöllä rakentamisessa on meillä vahva perinne, josta nyt halutaan pitää kiinni, koska se vahvistaa myös aluetaloutta.”
Kaufmann arvioi ilmastomuutoksen hillitsemistoimien ja hiilijalanjäljen pienentämisen suosivan puurakentamista. “Puurakentamisen edistäminen on merkittävä ilmastoteko ja puun käyttö rakentamisessa on iso muutos päästöjä tuottavaan rakentamiseen. Vaikka meillä on tiedossa rakentamisen ja asumisen päästöongelma, tavoitteiden toteuttaminen vaatii lisää tietoa puun käytön mahdollisuuksista tulevaisuuden rakentamisessa.”
Kuvissa Hermann Kaufmannin suunnittelema Ludeschin kunnantalo Vorlalbergissa
Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen
Lisätietoja: Hermann Kaufmann, professori, +43 (0)5572 581740,office@hermann-kaufmann.at
www.hermann-kaufmann.at