Ruovedelle valmistunut seurakuntakeskus on arkkitehti Jussi Hietalahden ensimmäinen massiivihirrestä suunniteltu julkinen rakennus. Mies on syystäkin tyytyväinen. Kunnan purkumääräyksen saanut vanha seurakuntakeskus kärsi pahoista homeongelmista ja lähtökohtaisena toiveena uudeksi seurakuntakeskukseksi oli puurakennus. Arkkitehti Jussi Hietalahti pelasi varman päälle, ja valitsi lamellihirren, jonka työhyvinvointilaitoksen tutkimukset ovat osoittaneet sisäilmaltaan hyväksi ja toimivaksi. Suunnittelun taustalla oli neljän arkkitehdin välinen ideakilpailu.
– Hyppäsin ääripäästä toiseen ja lähdin suunnittelutyöhön tekniikka edellä. Hirsiteollisuus on kehittänyt omaa tuotettaan tehokkaasti ja tulokset alkavat näkyä. Hirsirakentamisen muotokieli on kehittynyt citynurkkien ja painumattomien hirsien ansioista modernimmaksi. Hirsirakentamista ei vielä täysin osata mieltää julkisen rakentamisen materiaaliksi, mutta tietoisuus kasvaa jokaisen uuden kohteen myötä, pääsuunnittelija Jussi Hietalahti HIMLA arkkitehdit Oy:stä kertoo.
Rakennuttajakonsulttina ja työmaavalvojana seurakunnan puolesta toiminut Keijo Ahokas kertoo hankkeen päälähtökohtana olleen tulevaisuutta silmällä pitäen sopivan kokoiseksi mitoitettu, terveellinen rakennus.- Päädyimme materiaaliin, jossa ei ole mitään kerrosrakenteita. Maasta kunnolla irti oleva hirsirakenne ja vuotamattomat katot ovat vuosisatoja taanneet puurakennusten säilymisen, kuvailee Ahokas.
Musta julkisivu puhutti. Musta on juhlan väri, kertoo Hietalahti perustelleensa julkisivun väritystä kuntalaisille. Viesti on mennyt perille. Hietalahden luonnosehdotus “Aatos” keräsi 68 % äänistä, kun suunnitelmat olivat esillä kuntalaisten äänestettävänä. Roslagin mahongilla käsiteltyä tummaa julkisivua keventävät kontrastivärit, joilla korostetaan eri käyttäjäryhmiä ja sisäänkäyntejä. Valkoinen pääsisäänkäyntiin, sininen kirkkoherranvirastoon ja oranssi lasten- ja nuorten kerhotiloihin.
Kaksikerroksisessa rakennuksessa on epäsymmetrinen harjakatto. Kattopintana on metallipinnoitteinen bitumikermikate, joka kestää hyvin hirren elämistä eikä pidä niin kovaa ääntä sateella kuin peltikatto, joka taas olisi vesittänyt sisätilojen taidokasta akustiikkasuunnittelua. Hirret on toimittanut Ollikaisen Hirsirakenne Oy Ruovedeltä.
Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat pääaulan ohessa Ruovesi-sali, kokoustila sekä kerhotila. Kirkkoherranvirasto ja lämmityskeittiö sijaitsevat huoltopihan puolella. WC-tilat ja arkisto sijaitsevat betoniosassa rakennuksen keskellä. Toisessa kerroksessa on muutama työhuone, tauko- ja sosiaalitilat sekä IV-konehuone betoniosan päällä. Pääkäyttäjänä on kirkkoherranvirasto. Erilaiset tilatarpeet ja tilojen yhtäaikainen käyttö on maksimoitu.
– Seurakuntakeskus on ainoa paikka, missä voidaan järjestää täysin esteetön kunnanvaltuuston kokous. Lisäksi salissa on elokuvatason tekniikka ja mainio akustiikka musiikkitilaisuuksia varten, Hietalahti kertoo.
Seinäkallistukset, kattorakenteet ja jopa ilmanvaihto tehtiin akustiikan ehdoilla. – Sali on täysin äänetön vaikka ilmanvaihto on päällä. Äänentoistoa ei tarvita, puheita voi pitää ilman mikkiä. Muihin tiloihin tehtiin vastaavasti niin kovat vaimennukset kuin mahdollista, luettelee Hietalahti. Salin akustiikkahirsi suunniteltiin yhteistyössä Heikki Helimäen kanssa. 26,5 cm korkea hirsiprofiili on höylätty kiilamaisen vinosti. Kaato on sisäänpäin noin kaksi senttiä ja kärkipiikki keskitetty hirren ylimmälle kolmannekselle.
– Kun osa kaadoista on ulos- ja osa sisäänpäin, saadaan vinoja, leikkaavia pintoja akustiseen seinään. Ratkaisu on mietitty niin, että profiili on tuotantoteknisesti toteutettavissa mahdollisimman hyvällä hyödyllä, kertoo Tero Ollikainen Ollikaisen Hirsirakenne Oy:stä.
Hirsirakennus on luontevimmillaan silloin, kun siinä on isoja yhtenäisiä pintoja ja isoja aukkoja. LVI-tekniikka haluttiin piiloon sekä katseilta että korvilta. Myös energiakulujen haluttiin pysyvän maltillisina. – Tekniikka mallinnettiin MagiCAd- suunnitteluohjelmistolla, jolla oli helppo käydä havainnollisesti läpi ongelmakohtia yhdessä arkkitehdin kanssa ja sijoittaa päätelaitteet oikeisiin paikkoihin. Ilmastoinnin äänitekniikka käytiin huolella läpi sekä suunnitteluohjelmalla että akustiikkasuunnittelijan kanssa. Äänet saatiin häivytettyä niin, ettei ongelmia ole konserttitilanteissakaan, kertoo Hartman.
Koko LVI-tekniikka saatiin niin napakkaan pakettiin, että rakennusta pystyttiin jopa hieman madaltamaan suunnitellusta. Kohteen piti lämmetä maalämmöllä, jonka avulla oli tarkoitus hoitaa myös ilmastoinnin jäähdytys. Maalämmölle ei kuitenkaan saatu rakentamislupaa ja toistaiseksi lämpö tuotetaan sähköllä. Mikäli maalämmölle ei saada lupaa, asennetaan kohteeseen vesi/ilma-lämpöpumppu. Lämmönjako toteutettiin pääosin vesikiertoisena lattialämmityksenä.
Hirsirakennuksessa on tärkeää pitää sisä- ja ulkoilman väliset painesuhteet hallinnassa. Rakennus pidetään hieman alipaineisena, jotta sisäilman kosteuskuormaa ei talvisin pääse kulkeutumaan rakenteisiin eikä sitä myöten aiheuttamaan ongelmia.
Sisustussuunnittelusta on riisuttu kaikki turha. Pääosassa on hirsi ja arkkitehdin ajatukset. Sisääntuloaulassa korostuu sama mustavalkoinen kontrasti kuin pääovellakin. Musta laatta korostaa rakennuksen keskilaivafiilistä. Salissa, toimistotiloissa ja kerhohuoneissa on lattiamateriaalina Gerflorin vinyylilaatta. Aidon materiaalin rinnalle ei voi valita jäljitelmämateriaaleja. Vinyyli toimii akustisesti, on kestävä ja helposti ylläpidettävä.
Seurakuntakeskuksen kalusteiden tulee olla pinottavia, kestäviä ja kevyitä. Taittojalkapöydät on helppo siirtää ja ne saadaan tarvittaessa mahtumaan pieneen tilaan. Pöydät ovat mustia, jotka juhlatilanteissa muutetaan liinalla valkoisiksi. Salin tuolit on kokoverhoiltu akustiikan takia. Kaunis ja yksinkertainen valkoinen sali ja ikkunoista avautuma näkymä tuovat itsessään tilaan pyhän tunnelman.
Hirsiset väliseinät tuovat omat haasteensa liitoksiin ja rakentamiseen. Kulmia, lyhyitä seiniä, ikkuna- ja oviupotuksia on tehty kokonaan ilman ulkopuolisia vuorilautoja. Sisäpuolella on pienet vuorilaudat. Listoja ei ole käytetty missään.