Päijät-Hämeen puukerrostaloprojekti alkoi vuonna 1995 ja sen vetäjä oli koko sen keston ajan insinööri Aarno Lämpsä. Hän haastatteli ja kartoitti Päijät-Hämeen puualan osaajat. Projektin tavoitteena oli löytää mahdollisimman monta ryhmittymää, jotka pystyisivät tarjoamaan tuotteen nimeltä puukerrostalo, ainakin sen puuosat. Projektin yhteydessä tuotiin ja kehitettiin mm. ns. Platform rakentamisjärjestelmää. Puu-Paavolan viimeisimmät kerrostalojen rungot tehtiin elementeistä Platform-mitoituksella.
Ensimmäinen As. Oy Lahden Pinja valmistui tammikuussa -98. Sen runko tehtiin elementeistä. Rakennuksen välipohjat olivat vielä raskaita ristikkorakenteita täynnä palovillaa; tehtiinhän se poikkeamalla palomääräyksistä. Parvekkeet ja portaat ovat melko massiivisia, mutta onnistumisen nimissä niiden muotoiluun satsattiin.Toinen As. Oy Lahden Poppeli oli jo puhdas Platform toteutus.
Kolmas ja neljäs talo muodostavat As. Oy Lahden Seetrin. Viimehetken päätös rakentaa kerrostalojen sijasta rivitalot ei osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Kolmessa kerroksessa olevan rivitaloasunnon koko kasvaa väkisinkin liian suureksi ja asunnoista tulee kalliita. Viidennen talon nimi on As. Oy Lahden Pyökki. Siinä käytettiin ensikertaa rakentamisenaikaista porrasta, tulevan portaan runkoa, täydellä teholla, omilla tolpillaan seisovia, elementoituja parvekkeita ja lattian uivana osana kipsilevyjä, kuivaa rakennetta, jonka nopeaa asentamisen helppoutta ja nopeutta työmaan kokoaikainen vastaavamestari.
Kuudes talo As. Oy Lahden Salava valmistui kesäkuussa 2003. Pyökistä tutut portaat, parvekkeet ja välipohjat toteutettiin myös Salavassa. Samoin koko alueen väritys, detaljit ja muotokieli säilytettiin vaikka alueella rakennettiinkin viittä eri tyyppiä parvekkeita, neljää eri tyyppiä portaita ja välipohjia, jokaisessa porrashuoneessa on yksilölliset, muotoillut seinänsuojalevytykset jne.
Alueella on siis yhteensä kuusi rakennusta joissa on yhteensä 89 asuntoa. Niissä asuu keski-ikäisiä ja siitä vanhempaa väkeä, mutta myös lapsiperheitä on. Asukkaat ovat aktiivisia. Taloyhtiöiden edustajat ovat jo kokoontuneet miettimään sitä, miten koko korttelia voisi vielä kehittää yhdessä rakentamalla esim. kerrostalojen keskelle ns. korttelitalon.