Alueen korttelit muodostavat kolme kylämäistä kokonaisuutta, joilla on oma sisäinen tilarakenteensa pihakatuineen, kujineen, pihoineen ja aukioineen. Korttelit rakentuvat erillis- tai paritaloista sekä kytketyistä pientaloista, joiden vaihtelu ja rakennusten väleistä avautuvat näkymät luovat ympäristölle erityisen mittakaavan. Alueen ytimeen on sijoitettu tanskalaistyyppinen yhteiskäyttötalo, korttelitupa, jolla on tärkeä merkitys alueen asukkaiden yhteenkuuluvuuden kannalta.
Kullakin yhtiöllä on oma ajoneuvoliikenteestä erotettu leikkipaikka sekä asuntokohtaiset oleskelupihat. Korttelin sisäiset ajoreitit ovat piha-aluetta, jonka elimellinen osa ovat leikki ja oleskelu. Piha-aitojen yli kujille ja yhteisalueille kurottavat vehreät oksat ja köynnökset muodostuvat ajan myötä olennaiseksi osaksi alueen ilmettä.
Asemakaavan sisältämät kaariaiheet ja suunnanmuutokset olivat yksi tilasommittelun kiitollisista lähtökohdista. Tavoitteena on ollut omaleimainen, rikas, artikuloitu tilakudos, joka vaihtelevine talotyyppeineen antaa alueelle ainutkertaisen identiteetin.
Talotyyppejä on viisi ja niiden pinta-alat vaihtelevat 87,5 -141 m2 välillä. Kullakin tyypillä on oma, erilaista elämäntyyliä edustava luonteensa. Perustyypeistä on useita muunnelmia ja niiden suunnittelun haasteena olivat ulkotilojen yksityisyys, näkymät ja palotekniset kysymykset. Talotyyppien vaihtelu luo rikasta kaupunkikuvaa ja niiden identtiset piirteet ja yksityiskohdat sitovat alueen osatekijät ympäristölliseksi kokonaisuudeksi.
Julkisivujen ilme on kevyt. Ulkoverhouksena on hienosahattu 25 mm pystypaneeli. Tehosteena on höylättyjä vaakaponttipaneelikenttiä. Rakennuksissa on reilut avoräystäät ja katteena on harmaa betonikattotiili. Värityksessä on pyritty vaihteluun, yksilöllisyyteen ja samalla alueen tilarakenteen korostamiseen
Rakennuttajan ja pääurakoitsijan esityksestä alakerran poikittaiset, kantavat seinät ovat teräsbetonielementtejä ja välipohjat ontelolaattoja. Muut seinät ja yläpohja ovat puurakenteisia. Märkätilojen seinät ovat kivirakenteisia. Korttelit on jaettu pienemmiksi paloalueiksi rakentamalla muutamissa kohdissa naapurien välinen seinä palomuuriksi. Palotekniset vaatimukset näkyvät tiiviyden vuoksi myös räystäsrakenteissa ja EI30 seinissä käytetyissä E15 ikkunoissa.
Helsingin kaupunki järjesti syksyllä 2001 Konalan Lehtovuoren asuntokortteleista tontinluovutuskilpailun, jonka VVO Rakennuttaja Oy voitti laatimallamme suunnitelmalla. Alueen kokonaiskerrosala on 10917 kem2, asuntoja viidessä asunto-osakeyhtiössä on kaikkiaan 88 kpl. Korttelitehokkuus on 0,5, minkä lisäksi sallittiin 20 % asunnon ulkopuolisia aputiloja. Alueen kolmesta korttelista ensimmäinen on valmistunut ja viimeinen on valmis kesällä 2005.