Matkustajaterminaalin laajennus oli tarpeen ajanmukaisten tilojen ja teknisten valmiuksien saamiseksi. Lentoliikenteeseen liittyvien toimintojen luonne on muuttunut, turvallisuusvaatimukset ovat tiukentuneet ja matkustajat edellyttävät saavansa ajanmukaisia oheispalveluita. Laajennuksen myötä terminaalin kapasiteetti riittää myös charter-lentojen ja muiden ruuhkahuippujen aikana.
Muuntojoustotarpeisiin varauduttiin selkeällä perusratkaisulla. Lähtevän ja tulevan matkustajaliikenteen tilat ovat erillään rakennuksen päädyissä. Keskialueella oleva matkatavaran käsittelytila on myöhemmin muunnettavissa matkustajatiloiksi.
Laajennus sijoittuu saumattomasti vanhan matkustajaterminaalin kylkeen siten, että kentän puolelle ja päätyyn muodostuu uusi julkisivu. Laajennusosan kantavana rakenteena ovat betonitäytteiset teräsputkipilarit, delta-palkit ja ontelolaatat. Kentän puoleisen julkisivun muodostavat ripustettu teräslasiseinä sekä koko julkisivun mittainen liimapuukatos.
Puurakenteet ja -verhoukset tuovat rakennukselle paikallista identiteettiä. Ne viestivät keskisuomalaisesta luonnosta ja puunjalostusteollisuuden pitkästä perinteestä. Lentokentän puoleista katosta kantavat liimapuukaaret. Kaaret ovat höylättyä kuusta ja katoksen kaareva alapinta on verhoiltu koivuvanerilla. Katoksen ja sen detaljien suunnitteluun ja toteutukseen paneuduttiin huolellisesti, jotta saavutettaisiin rakennusteknisesti kestävä lopputulos. Suunnittelu tehtiin tiiviissä yhteistyössä liimapuu- ja vaneritoimittajien kanssa ja toteutusta tutkittiin osamallien avulla.
Julkisivuverhouksena on höylättyä, lämpökäsiteltyä rimaa. Sisällä on käytetty oksatonta tervaleppäpaneelia. Kalusteet edustavat arvostettua suomalaista huonekalusuunnittelua. Lähtöaulan seinällä on paikallisen taiteilijan, Juhani Petäjäniemen, taideteos.