Viikin puukerrostalohankkeen tavoitteena oli kehittää kilpailukykyinen vaihtoehto vallitsevalle asuinkerrostalojen rakennustavalle. Toisaalta tuli luoda puukerrostalokortteli, joka tarjoaa puitteet viihtyisälle asumiselle.
Suunnittelun lähtökohtana oli puukerrostalomiljöö, ei yksittäinen asuinkerrostalo. Kolmi- ja nelikerroksisen rakennusryhmän tavoitteena oli inhimillinen asumisympäristö, mutta samalla taloudellisesti riittävän tehokas kaupunkirakenne.
Hanke toteutettiin yhdessä Helsingin kaupungin kanssa, joka tuli mukaan jo tontin luovutusvaiheessa. Asemakaavassa alue oli suunniteltu toteutettavaksi townhouse -tyyppisillä kaupunkipientaloilla, jolle etsittiin yhteistyössä sopiva hahmo.
Runkojärjestelmä
Suunnittelua ohjasi tarve riittävään kerrostasotehokkuuteen sekä kertopuurakenteelle ominainen mittamaailma ja geometria. Huoneistojen suunnittelussa pyrittiin välttämään monikulmaisia asuntoja.
Kerrostalojärjestelmä sisältää kertopuurakenteisen pilari–palkkirungon, ripalaattavälipohjat ja kattoelementit sekä puuelementteinä toimitetut ulkoseinät. Runkoratkaisun etu on muuntojoustavuus. Koska talossa ei ole kantavia sisäseiniä, voitiin tehdä erikokoisia asuntoja myös päällekkäin asetettuina. Asuntoja on myös helppo yhdistää ja erottaa jälkikäteen. Vinoilla yläpohjaelementeillä yläkerrosten asunnoista saatiin sisätiloiltaan ilmavia, ja korkea huonetila mahdollistaa parven rakentamisen.
Parvekerakenteet ja aurinkolipat tehtiin pääosin rungon ulkopuolelle ripustettuina kerto- ja liimapuurakenteina, mikä on kosteudenhallinnan ja kylmäsiltojen kannalta hyvä ratkaisu. Liimapuusta halkaistu 42 millimetriä paksu julkisivupaneeli on pisimmillään 12 metriä pitkä.
Rakennusjärjestelmän tavoitteena on nopeuttaa rakentamisaikataulua, vähentää työmaa-aikaista työtä ja minimoida materiaalihukka. Viikin tapauksessa runko- ja välipohjavaihe on erittäin nopea.
Akustisella suunnittelulla on puukerrostalossa tärkeä rooli erityisesti matalien taajuuksien hallinnassa. Akustiikkamittauksen tulokset ovat erittäin hyvää tasoa, ja ne täyttävät voimassa olevat rakentamismääräykset reilusti. Puun avulla porrashuoneisiin saatiin miellyttävä akustiikka.
Talotekniikkaa
Rakennuksissa on vesikiertoinen radiaattorilämmitys sekä sumusprinklerjärjestelmä. Järjestelmät sovitettiin yhteen muun talotekniikan ja kertopuupalkistojen kanssa. Rakennusrungon ja talotekniikan verkostojen mallintaminen auttoi tekemään törmäystarkastelut ja varmistumaan suunnitelmien yhteensovituksesta.
Automaattinen sammutusjärjestelmä tekee asunnoista erittäin paloturvallisia. Sammutusjärjestelmän aktivoituessa vesimäärä jää sumutustekniikan ansiosta erittäin pieneksi (1,4 l/min), eikä merkittäviä vesivahinkoja synny.
Kohde suunniteltiin ennen E1-palomääräysten uusimista. Määräykset eivät antaneet mahdollisuutta jättää puupintoja näkyviin asuntoihin, mutta puinen runko ja porrassyöksyt ovat näkyvissä porrashuoneissa.
Hiilijalanjälki
Hankkeessa laskettiin yhden puukerrostalon tuottamiseen kulunut energia ja hiilijalanjälki sekä sadan vuoden elinkaaren aikainen hiilijalanjälki. Tuloksia tarkasteltaessa todettiin että puukerrostalon hiilijalanjälki (347 tCO2 ekv) on 45 prosenttia pienempi kuin vastaavan betonitalon.
Materiaalien tuottamiseen kului puukerrostalossa yli neljä prosenttia vähemmän energiaa kuin vastaavassa betonitalossa. Yhden puukerrostalon hiilijalanjälki sadan vuoden aikana on 3928 tCO2 ekv ja energiankulutus 63,2 TJ, mikä sisältää materiaalien tuottamiseen käytetyn energian, kuljetukset, korjaamisen, työmaan sekä lämmityksen.
Kohde on Suomen tähän asti suurin puukerrostalohanke. Metsä Wood kerrostalojärjestelmää on kehitetty usean vuoden ajan. Järjestelmällä on rakennettu puukerrostaloja Suomen lisäksi Saksaan, Ranskaan ja Italiaan.