Honkasuon uudelle asuinalueelle rakennettiin Helsingin ensimmäiset passiivitasoiset puukerrostalot. Puistoihin rajautuville kahdelle tontille nousi kaksi neljäkerroksista ja kaksi kolmekerroksista kerrostaloa. Lisäksi molemmille tonteille tehtiin puurakenteiset rivitalot ja ulkoiluvälinevarastot. Kohteeseen valmistui yhteensä 116 uutta asuntoa.
Talot ryhmittyvät kaareutuviin riveihin asemakaavan hengen mukaisesti. Kerrosluku pienenee ulompien kaarien neljästä kerroksesta kolmeen ja yhteen kerrokseen Perhosniityn puistoa kohden. Rakennusten kattomuoto mukailee tätä teemaa laskevana lappeena puistoa kohden. Sisemmällä asuintalojen kaarella rivitalot pykältävät niin, että pihalle muodostuu tarvittavat leikki- ja oleskelualueet. Kaavan vaatimuksen mukaisesti vierekkäisten rakennusten päävärit eivät ole keskenään samanvärisiä. Kokonaisuutta sitoo yhteen ensimmäisten kerrosten tummat pystypaneloinnit ja parvekkeiden vaaleat levyseinäosuudet. Osassa parvekkeiden väliseinistä löytyy rakennuksen pääväriä tuomassa vaihtelua muuten vaaleaan parvekevyöhykkeeseen.
Honkasuon aloituskorttelin kerrostalot on rakennettu pääosin kotimaisesta havupuusta. Ulkoseinät, välipohjat, yläpohjat ja parvekkeet sekä hissikuilut ovat puurakenteisia. Rakennusten välipohjat ovat pääosin kertopuusta ja kipsilevyistä muodostuvaa laatastoa. Julkisivut ovat suurelementtejä, ulkopuolelta yleensä puuverhoiltuja ja sisäpuolelta kipsilevypintaisia. Ensimmäisten kerrosten julkisivujen puupaneelit ovat palonsuojakäsiteltyjä. Parvekkeiden kantavat rakenteet ovat CLT-laattoja ja -väliseiniä. Myös porrashuoneissa on käytetty CLT-rakenteita väliseinissä ja lepotasoissa. Porrassyöksyt ovat luonnonkivipintaisia liimapuuelementtiportaita. Näkyvät puuosat porrashuoneissa ovat palonsuojakäsiteltyjä. Yläpohjat ovat kattoelementtirakenteisia kattomuodon ollessa pääosin pulpettikatto.
Alueen asemakaava edellyttää matalaenergiarakentamisen periaatteiden soveltamista. Honkasuon puukerrostalot yltävät kuitenkin VTT:n passiivitalovaatimukset täyttäviin lukuihin. Asuntojen kylpyhuoneissa sekä wc-tiloissa on vesikiertoinen lattialämmitys ja muissa tiloissa ilmalämmitys. Perinteisiä pattereita ei tarvita. Ilmanvaihdon lämmön talteenotto on tavallista tehokkaampaa. Asuinnoissa on myös vettä säästäviä kalusteita ja yleisien tilojen valaistuksessa käytetään liiketunnistimia ja led-polttimoita. Uusiutuvaa energiaa hyödynnetään katoille asennettavilla aurinkosähköpaneeleilla. Parvekerivistö avautuu parhaaseen ilmansuuntaan ja toimii kuumana kesäaikana huonetiloja viilentävänä sekä varjostavana suojavyöhykkeenä.
Työmaa oli etenemistahdiltaan ripeä. Suurelementtijärjestelmä mahdollisti runkovaiheessa nopean asennusaikataulun. Esimerkiksi nelikerroksisen kerrostalon puurunko pystytettiin noin neljässä viikossa. Sitä mukaa kun elementtejä asennettiin, voitiin työskentely aloittaa rakennuksen sisällä. Näin eri työvaiheet etenivät rakennuksessa samanaikaisesti. Sähkömoottoreilla toimiva, rungon mukana nouseva säänsuoja takasi kuivan ja siistin työmaan.