Keskeisellä paikalla arkkitehtonisesti ja historiallisesti arvokkaiden Helsingin yliopiston päärakennuksen sekä Porthanian välissä sijaitseva hallintorakennus haluttiin muuntaa keskustakampuksen uudeksi toiminnalliseksi ja yhdistäväksi osaksi. Kaupunkikuvallisesti umpimielinen ja tiloiltaan kompleksinen hallintorakennus kehitettäisiin avoimeksi Tiedekulmaksi, joka inspiroi kohtaamisiin ja yhteistyöhön tiedeyhteisön, sen erilaisten sidosryhmien sekä kaupunkilaisten välillä.
Helsingin yliopiston uuden Tiedekulman suunnittelusta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu vuonna 2015. JKMM:n voittoisan suunnitelman ydin on avoimuus, tilojen monikäyttöisyys ja kokonaisvaltainen elämyksellisyys. Uuden Tiedekulman ensimmäinen, katutasossa oleva kerros avautuu koko laajuudeltaan katumaisemaan suurten lasipintojen avulla, kantakaupungin kävelykeskustan liiketilojen tapaan. Sisätiloista muodostuu yliopiston uusi näyteikkuna ja kampuksen keskus. Tiedekulma houkuttelee astumaan kadulta sisään ja viettämään aikaa kiinnostavien sisältöjen parissa. Avaukset ensimmäisen kerroksen välipohjassa mahdollistavat näkymiä sisältä ulos ja tuovat luonnonvaloa myös alakertaan. Uudet pääsisäänkäynnit on suunnattu Porthanian ja päärakennuksen suuntaan, jolloin syntyy luonteva liikennevirta rakennuksen läpi. Avoimuutta ja käytön joustavuutta täydennettiin kadunkulmaan suunnatulla uudella erillissisäänkäynnillä. Entinen sisäpiha katettiin ja nykyään se muodostaa tapahtumatorin vapaamuotoiseen kohtaamiseen, työskentelyyn ja oppimiseen.
Tiedekulman toinen kerros soveltuu astetta rauhallisempaa ympäristöä vaativaan työskentelyyn ja tiimityöhön. Kokonaisrakenteessa toteutuu näin luonteva vyöhykkeisyys – aktiivisesta keskiöstä kohti hiljaisempia reuna-alueita. Tilalliset avaukset ja uudet porrasyhteydet yhdistävät Tiedekulman kolme kerrosta selkeästi hahmotettavaksi kokonaisuudeksi, johon myös alempien kellarien liikuntakeskus liittyy. Tilat itsessään ovat mahdollisimman selkeitä ja kokonaisvaltaisia. Ne luovat joustavan alustan muuntuville teemoille ja toiminnoille synnyttäen kohtaamista ja yhdessä tekemistä tukevia paikkoja.
Toimistokerrokset 3-6 on suunniteltu monitilaympäristöksi, jossa toteutuvat erilaiset työskentelytavat mahdollistavat monitilavyöhykkeet. Kohtaamistilat ryhmittyvät pääportaikon yhteyteen.
Arkkitehtuurin tärkeimpiä tavoitteita oli luoda rentoa viihtyisyyttä huokuva paikka, joka houkuttelee astumaan sisään ja tarjoaa puitteet aidolle viihtymiselle. Materiaalivalinnat ovat luonnollisesti avainasemassa, joten on päädytty käyttämään runsaasti lämmintä tunnelmaa välittäviä puupintoja. Laajat puupinnat tuovat lämpöä ja inhimillisyyttä mittakaavaltaan vaihteleviin tiloihin. Puulajina on tavallinen suomalainen mänty.
Lattiat on toteutettu pystysuuntaan asennetuista puupölkyistä. Ajatuksena on teknisesti kovaa käyttöä kestävä pajalattia, joka saa elää ja patinoitua käytön myötä. Puupölkyt on liimattu betonilattiaan kiinnitettyyn alusvaneriin ja pintakäsitelty värittömällä öljyllä.
Vajaasärmäisistä mäntyrimoista koostetuissa seinä- ja sisäkattoverhouksissa on vastaavaa luonnonmukaista karheutta. Toisaalta pinnan rauhalliseen yleisilmeeseen on kiinnitetty huomiota. Puurimat on sahattu säteen suuntaisesti siten, että näkyvään pintaan jää suora syykuvio. Pintakäsittelemätön rimoitus esivalmistettiin tehtaalla elementeiksi, jotka sovitettiin rakennuspaikalla monimuotoisiin sisäpintoihin, paikoin ovien ja luukkujen päälle. Yhtenäinen rimapinta kätkee taakseen myös tekniikkaa ja akustointia. Ratkaisu mahdollistaa aikojen saatossa tapahtuvat tilojen toimintojen muutokset visuaalisen ilmeen pysyessä kuitenkin levollisena.
Puuta on käytetty myös ulkona sisäänkäyntisyvennyksissä ja pääoville johtavassa leveässä portaassa. Tästä toivotaan syntyvän lämminhenkinen kohtaamis- ja oleskelupaikka yliopistokampuksen keskellä. Rosoiset, lautamuotilla puhtaaksivaletut betonipinnat ovat tasapainoinen pari puun kanssa täydentäen rakennuksen juurevan materiaalipaletin. Pääosin puiset kalusteet on suunniteltu toiminnallisiksi, helposti liikuteltaviksi ja yhteensopiviksi toistensa kanssa, ne ovat siirreltäviä ja mahdollistavat erilaisten tilaisuuksien järjestämisen.
Uusi Tiedekulma asettuu osaksi perinteikästä Helsingin yliopistokampusta, joka monen mielessä kulminoituu Yliopiston päärakennukseen ja Porthaniaan. Syksyllä 2017 valmistunut Tiedekulma lisää tähän omaa aikaamme edustavan, selkeän ja vahvan identiteetin omaavan uuden elementin.
Kohteen arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto JKMM Oy / pääsuunnittelija Asmo Jaaksi, projektiarkkitehti Teemu Toivio, Reetta Aarnio, Christopher Delany, Rami Lehtimäki, Johanna Mustonen, Teemu Kurkela, Samuli Miettinen, Juha Mäki-Jyllilä