Uusi asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd) on valmis vahvoihin yhteiskunnan ohjauskeinoihin ympäristövaikutuksiltaan edullisempien rakentamisen vaihtoehtojen lisäämiseksi. ”Energiatehokkuuden ja elinkaariajattelun tulee ulottua kaikkeen rakentamiseen alkaen maankäytöstä ja kaavoituksesta ja päätyä julkiseen ja korjausrakentamiseen sekä kaikkeen asuntotuotantoon”, arvioi ministeri Kiuru
Kataisen hallituksen tavoitteena on parantaa monin eri keinoin rakentamisen energiatehokkuutta ja pyrkiä lähes nollaenergiarakentamiseen vuoteen 2020 mennessä. Tarkoituksena on määritellä rakennuskannan päästövähennysmahdollisuudet ja lisätä energiatehokkaan rakentamisen ja korjausrakentamisen koulutusta sekä alan tutkimusta. Lisäksi laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma rakennuskannan korjaustoimien lisäämiseksi ja edistetään uusia korjausrakentamisen käytäntöjä ja innovaatioita.
”Energiaviisaus ja ekologisuus painavat tulevaisuuden rakentamisessa yhä enemmän, sanoo uusi asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd). Meidän on syytä valmistautua huolella uuteen EU:n energiatehokkuusdirektiiviin”, arvioi Kiuru.
Ympäristöministeriön hallitusohjelmakirjauksessa ”edistetään puurakentamista ja rakentamisen energiatehokkuuden laskennassa elinkaarilaskentaa, joka ottaa huomioon myös rakennusmateriaalien ja -tuotteiden valmistuksen. Ympäristövaikutuksiltaan edullisempien vaihtoehtojen suosiminen otetaan julkisten rakennushankkeiden periaatteeksi ja näiden vaihtoehtojen edistämistä julkisesti tuetussa asuntotuotannossa selvitetään.”
Rakennusmateriaalit elinkaarivertailuun, energiatehokkuus huomioitava maankäyttö- ja kaavoituspolitiikassa
Ministeri Kiurun mielestä hallitus antaa tulevaisuuden rakentamiselle selvän suunnan. Siinä painavat ekologisuus ja päästöttömyys. Tehtyjen selvitysten mukaan ekologisen kestävyyden kannalta puu on elinkaarivertailussa rakennusmateriaalina ylivoimainen.
”Kun paloturvallisuusmääräyksiä uudistettiin, meillä on merkittävästi suuremmat mahdollisuudet lisätä puun käyttöä kerrostalorakentamisessa, arvioi ministeri Kiuru. Puurakentaminen sopii suomalaiseen sielunmaisemaan, sen käyttö asuntorakentamisessa on ekologisesti ja yhteiskuntataloudellisesti järkevää. Siksi tavoitteena ei pidä tyytyäkään alhaiseen tasoon puurakentamisessa, vaan lähteä ottamaan kiinni Ruotsin etumatkaa, ” rohkaisee Kiuru.
Hallitusohjelma nostaa puurakentamisen mahdollisuudet esiin useassa kohdassa energiatehokkaan rakentamisen ja maankäytön osa-alueilla. Jo toteutettu paloturvallisuussäädösten uusiminen ja hallitusohjelman kattavat kirjaukset luovat hyvät edellytykset puuperustaisen volyymirakentamisen kasvulle.
”Energiaviisaus tarkoittaa myös puun käytön lisäämistä rakentamisessa, arvio Kiuru. Puurakentaminen tulee nähdäkin osana ilmastopolitiikkaa ja siksi energiatehokkaassa rakentamisessa tarvitsemme nyt uusia mittavia avauksia. Rakentamismääräysten ohella tulee myös maankäytön ja kaavoituksen tukea energiatehokasta, pitkän elinkaaren omaavaa rakentamista. Kymmenen vuoden kuluttua rakentamisen energiamääräykset ovat paljon tiukemmat kuin nyt. Nyt pitäisikin ryhtyä maankäyttö- ja kaavoituspolitiikan uudistamisen, koska se vie erittäin paljon aikaa. Isoja rakentamiskohteita tulee voida aloittaa tulevaisuudessa aivan uudelta pohjalta”, visioi Kiuru.
Kataisen hallituksen ministereistä myös valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) ja elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok) ovat ehtineet liputtaa vahvasti puurakentamisen mahdollisuuksien puolesta. Urpilainen katsoi Kokkolan asuntomessuilla, että suomalaisella puurakentamisosaamisella olisi hyviä vientimahdollisuuksia ja vanhan rakennuskannan korjausrakentamisessa on paljon työllisyysmahdollisuuksia. Urpilainen lupailikin valtion avustuksia julkisten rakennusten energiatehokkuuden lisäämiseen. Häkämies on korostanut erityisesti puurakentamisen työllisyyspoliittista merkitystä ja sen mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja perinteisiin metsäteollisuusmaakuntiin.
Energiatehokkuutta myös korjausrakentamiseen
”Energia- ja ekotehokkuuden kannalta tarvitaan kattavaa rakennusmateriaalien vertailua, arvioi Kiuru. Tarvitaan myös erilaista rakentamista kuten vahvaa panostamista piilevään korjausrakentamisen massiiviseen tarpeeseen. 60- ja 70- lukujen luvun kerrostaloissa odottaa valtaisa korjausrakentamisen tarve. Myös korjausrakentamisessa tulee ottaa energiaviisas rakentaminen ohjenuoraksi, koska lähivuosina valmistuva EU:n energiatehokkuusdirektiivi koskee myös vanhaa asuntokantaa”, sanoo Kiuru.
Yhteiskunta voi ohjata kaavoituksella maankäyttöpolitiikkaa, avustuksilla korjausrakentamista sekä rahoituspäätöksillä julkista rakentamista ja yhteiskunnan julkisesti tukemaa asuntotuotantoa. ”Kyllä hallitusohjelmakirjaukset tulee ottaa siten, että yhteiskunnan tulee omilla ohjauskeinoillaan suosia ympäristövaikutuksiltaan edullisempia rakentamisen vaihtoehtoja, sanoo Kiuru. Tämän tulee näkyä kattavasti kaikessa niin maankäytössä, yhteiskunnan tukemassa vuokra-asuntotuotannossa, korjausrakentamisessa kuin julkisessakin rakentamisessa”, korostaa ministeri Kiuru.
Lisätietoja asuntoministeri Kiurun 25.7. Puuinfolle antamasta haastattelusta antaa toimitusjohtaja Mikko Viljakainen, puh. 040 526 6413, mikko.viljakainen@puuinfo.fi