Puutuoteteollisuuden käynnistämän teollisen puuelementtirakentamisen yhtenäisen mitoitus- ja liitosjärjestelmän, RunkoPES (PuuElementtiSysteemi) -teollisuusstandardin laatiminen on loppusuoralla ja halukkaille valmiina käytettäväksi. PES- järjestelmän kehitystyö on osa Finnish Wood Research Oy:n laajempaa Teollisen puuelementtirakentamisen tutkimushanketta (TEPUTU). Tähän asti yhtenäisen järjestelmän puuttuminen on ollut teollisen puurakentamisen kehityksen hidaste. “Tämä poistaa alalta merkittävän puutteen, kun vihdoin saadaan yhtenäinen standardi”, arvioi Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mikko Viljakainen. Elinkeinoministeriön puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö Markku Karjalainen uskoo avoimen standardin vauhdittavan teollisen puurakentamisen läpimurtoa.
Vuosina 1968-1970 kehitettiin Suomessa asuinrakentamista varten avoin BES (Betoni Elementti Systeemi) -järjestelmä. Järjestelmässä standardisoitiin betonielementit ja niiden liitosdetaljit siten, että urakoitsijat saattoivat kilpailuttaa ja hankkia valmisosia samaan rakennukseen useilta eri toimittajilta. Runkojärjestelmä antoi suunnittelijoille suuria vaihtelumahdollisuuksia asuntojen pohjaratkaisujen suunnittelulle. “Ilman tätä betonirakentamisen BES-järjestelmää ei 1970-luvun ennätysmäinen asuntotuotanto olisi ollut mahdollista”, arvioi FWR:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen.
“Vastaavan järjestelmän puuttuminen puurakentamiselta on ilman muuta hidastanut teollisen puukerrostalorakentamisen läpimurtoa. RunkoPES- järjestelmän kehitystyön taustalla olivat hyvät kokemukset avoimesta betonirakentamisen BES- järjestelmästä. RunkoPES helpottaa suunnittelua ja antaa suunnittelijoille paljon muuntelumahdollisuuksia, nopeuttaa ja tehostaa elementtien asennusta sekä mahdollistaa elementtien hankinnan ja kilpailuttamisen usealta eri valmistajalta”, kuvailee Järvinen puurakentamisen avoimen järjestelmän etuja.
Runko-PES-järjestelmässä sovitaan mittamoduulit, liitosperiaatteet ja perusrakenne-ratkaisut. Niiden mukaan eri valmistajien tuotteet ja ratkaisut ovat yhteensopivia. Suunnittelijat voivat suunnitella talon ilman, että he tietävät kuka sen rakentaa. PES-järjestelmä vakioi puurakentamisessa vain rakennusrungon liitosjärjestelmän. Vakiointi ei rajoita arkkitehdin suunnitteluvapautta eikä yrityskohtaisten sovellusten kehittämistä. Järjestelmän uskotaan helpottavan ja yhteneväistävän myös puurakentamisen määräysten tulkintaa eri paikkakunnilla, missä se on ollut tähän saakka vaihtelevaa.
Avoin järjestelmä lisää suunnittelun mahdollisuuksia ja rakenneosien kilpailuttamista
RunkoPES-hankkeen keskeinen tavoite on luoda puuelementtirakentamisen yhtenäinen avoin standardi, joka avaa tien yrityskohtaiseen teollisen puurakentamisen kehittämiseen. Tämän uskotaan vahvistavan suomalaisen puurakennusteollisuuden kykyä laajentua myös kansainväliseen rakentamisen liiketoimintaan.
Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtajan Mikko Viljakaisen mielestä on välttämätöntä, että puurakentamisessa on avoin teollisuusstandardi samalla tavoin kuin betonirakentamisessakin, koska se on rakennusalan yleinen käytäntö. “Nyt luodaan samanlaiset pelisäännöt ja puurakentamisen on aika sopeutua mukaan kilpailuun”, sanoo Viljakainen. “Tähän saakka rakennusliikkeet eivät ole lähteneet laajalti mukaan puukerrostalorakentamiseen, kun niiden runkojärjestelmien kilpailuttaminen on koettu hankalaksi”. Järjestelmien kehittyminen ja yhteensopivuus helpottavat tätä. Urakoitsijoiden työtä helpottaa myös, että puuratkaisut toimitetaan tuoteosakauppana, jolloin suunnittelu- ja asennusvastuut ovat valmistajalla.
Viljakaisen mielestä yhtenäisen standardin puuttuminen puurakentamisesta on ollut ilmiselvä hidaste teollisen puukerrostalorakentamisen kehittämiselle. “Puurakentamisesta jäi rakennusliikkeille 1990-luvun platform-kokeilujen seurauksena huono kaiku. Platform-järjestelmä perustui ulkomaalaisten esikuviensa mukaan pääasiassa paikalla rakentamiseen ja sen vuoksi se ei saanut yleistä hyväksyntää Suomessa. Työmaalla rakentaminen oli altista sääoloille. Sen sijaan uusissa teollisissa järjestelmissä on kiinnitetty suurta huomiota myös työmaa-aikaiseen kosteudenhallintaan. Osien kokoonpano tehdään hallituissa oloissa tehdashallissa ja kokoonpano työmaalla säältä suojassa,” arvioi Viljakainen.
Yhtenäinen järjestelmä luo puuelementtirakentamiseen vakioidut kantavien osien liitokset mittajärjestelmineen. Järjestelmä kattaa ranka- ja massiivipuurakenteet sekä pilari-palkkirakenteet. Standardisoidut liitosratkaisut mahdollistavat eri valmistajien tuotteiden ja ratkaisujen yhteensopivuuden. Esimerkiksi Ruotsissa käytetään samantapaista järjestelmää tilaelementtiratkaisuihin perustuvassa puukerrostalotuotannossa. Tähän asti teollisen puurakentamisen ongelmana on ollut, että jokaisella puurakentamisen kohteella on ollut omanlaiset rakenneratkaisut, eikä kokemuksia ja oppimista ole voitu siirtää seuraaviin hankkeisiin.
“Työmailla piti keksiä aina pyörä uudelleen”, vertaa Viljakainen. “Jokaisella rakennushankkeella oli omanlaiset rakennepiirrokset, jolloin esimerkiksi asennustyöhön liittyviä ongelmia jouduttiin ratkomaan työmaalla sen sijaan että rakennusosan valmistaja olisi suunnitellut ja tehnyt ne valmiiksi. RunkoPES-järjestelmässä on kiinnitetty suurta huomiota myös hyvään rakennettavuuteen ja laadunvarmistukseen. Esimerkiksi rakenteiden ilmatiiviys hoidetaan siten, ettei se ole työmaalla tehtävien kittausten varassa. Tässä mielessä RunkoPES paitsi suunnittelu- ja kilpailuttamismahdollisuuksiltaan monipuolisempi, myös laadultaan varmempi.”
RunkoPES edistää teollisen puurakentamisen läpimurtoa
Elinkeinoministeriön puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö Markku Karjalainen uskoo RunkoPES-järjestelmän merkitsevän teollisen puurakentamisen läpimurtoa. “Kyllä tämä järjestelmä tehostaa puurakentamisen kilpailukykyä, lisää suunnittelijoiden mielenkiintoa puurakentamista kohtaan, tuo markkinoille lisää puurakentamisen ratkaisuja ja kasvattaa rakennuttajien ja rakentajien kiinnostusta puurakentamista kohtaan”, arvioi Karjalainen.
Uuden järjestelmän myötä asuntorakentamisessa voitaisiinkin siirtyä yhä enemmän materiaalineutraaleihin tarjouspyyntöihin, jolloin puurakentajat pääsisivät kilpailemaan tasavertaisesti kaikesta asuinkerrostalorakentamista. Jo ensimmäiset uudet puukerrostalokohteet ovat osoittaneet puurakentamisen olevan kustannuksiltaan täysin kilpailukykyistä perinteisen kerrostalorakentamisen kanssa. Paloturvallisuudeltaan ylivoimaiselta ja kotimaisena vaihtoehtona arkkitehtuuriltaan korkeatasoiset puukerrostalot ovat mielenkiintoinen lisä asuntorakentamisen tarjontaan.
Järjestelmän arvioidaan ohjaavan rakentamista yhä vahvemmin työmailta tehdashalleihin ja tehostavan puurakentamista kilpailukykyisemmäksi. PES vähentää rakentamisen aikaa työmaalla ja sen myötä parantaa puurakentamisen kannattavuutta. “On kuitenkin hyvä muistaa, että järjestelmän käyttöönotto ei vähennä puurakentamisen työpaikkoja, vaan siirtää ne työmailta tehdashalleihin”, muistuttaa Viljakainen. Se myös helpottaa rakennusalan työvoimapulaa kasvukeskuksissa ja tuo työtä suomalaisille kasvukeskusten ulkopuolella, missä tehtaat tavallisesti ovat.
Yritysten on entistä helpompi kehittää omia puurakentamisen ratkaisujaan RunkoPESjärjestelmän pohjalta, kun suunnittelussa ja rakennusten toteuttamisessa on vallalla samat yhtenäiset laatukriteerit. Suurin odotusarvo PES-järjestelmän käyttöönotossa kohdistuu puukerrostalorakentamiseen ja vanhojen betonikerrostalojen korjaus- ja täydentävään rakentamiseen. Puuosatoimittajien odotetaankin tuovan nyt tuoteosaamistaan mukaan kehitystyöhön entistä aktiivisemmin.
Osa PES-järjestelmän laatukriteereistä kattaa tulevaisuudessa myös rakennusmateriaalien ja rakentamisen aiheuttamat ympäristövaikutukset. “PES ottaa huomioon myös rakennusalalle tulevat energiatehokkuusvaatimukset, joista osa astuu voimaan jo tänä vuonna”, kertoo Karjalainen. “RunkoPESin mukaan tehdyissä elementtiliitoksissa on huomioitu kaikki tekniset vaatimukset niin kantavuuden, ilmatiiviyden, ääneneristävyyden, paloturvallisuuden kuin kosteusteknistenkin asioiden suhteen. Tämä helpottaa paljon puukerrostalojen suunnittelua ja käytännön toteutusta työmaalla” tiivistää Karjalainen.
Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Puutuoteteollisuus ry, toimitusjohtaja Mikko Viljakainen
puh: 040 526 6413, mikko.viljakainen@rakennusteollisuus.fi
Elinkeinoministeriön puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö Markku Karjalainen
puh: 040 583 2127, markku.karjalainen@tem.fi
Finnish Wood Research Oy, toimitusjohtaja Kimmo Järvinen
puh: 040 720 6311, kimmo.jarvinen@fwr.fi
RunkoPES-järjestelmän materiaalin voi hankkia koulutuspaketteineen Finnish WoodResearch Oy:n kautta (www.fwr.fi)