Peab Oy:n toimitusjohtaja Petri Suuperko sanoo, että nyt voidaan puhua puun uudesta tulemisesta rakentamiseen. “Olennaista puurakentamisessa on teknisen osaamisen kehittyminen. Teollinen esivalmistus on tuonut rakentamiseen tehokkuutta ja nopeutta. Valmistukseen ja kuljetukseen kuluu vähemmän energiaa, rungon pystytys sujuu nopeammin, materiaalin keveydestä johtuen voidaan käyttää kevyempiä työkoneita”, luettelee Suuperko puurakentamisen etuja.
Viikin puukerrostalohankkeen projektipäällikkö Liisa Seppälä uskoo puurakentamisen nopeutuvan kokemusten myötä entisestään. “Tulevissa kohteissa voimme tällä tekniikalla säästää aikaa merkittävästi esimerkiksi sääsuojauksessa verrattuna betonirakentamiseen, mikä tarkoittaa puurakentamisen parempaa kilpailukykyä”, uskoo Seppälä.
Peab Oy rakentaa puutalokorttelin Viikin Latokartanoon Helsingissä. Viikin puutaloihin rakennetaan kaikkiaan 104 vuokra-asuntoa viiteen kolmi- ja nelikerroksiseen rakennukseen. Talot perustuvat Metsä Wood -kerrostalojärjestelmään ja kohde on osa Helsingin kaupungin Kehittyvä kaupunki –ohjelmaa. Rakennuttaja on Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera, jolle kohde luovutetaan kesällä 2012.
Peab Oy:n toimitusjohtaja Petri Suuperko pitää kohdetta Peabin osaamisen voimannäytteenä ja uuden ajan puukorttelina. “Teemme Viikin Latokartanossa suomalaisen puurakentamisen historiaa”, sanoo Suuperko.
“Nyt voidaan puun uudesta tulemisesta”, toteaa Suuperko. “Olin mukana näkemässä puurakentamisen ensimmäisen aallon 1990-luvun loppupuolella, jolloin rakentamisen teknisen ratkaisut ja säädökset eivät olleet puurakentamisen puolella. Rakentaminen oli tuolloin odotettua kalliimpaa, koska tekniikasta ei ollut kokemuksia ja paikan päällä jouduttiin tekemän ratkaisuja uusien asioiden kanssa. Se oli harjoittelua. Rakentaminen hyytyi ja kerrostalojen puurakentaminen heivattiin syrjään”, muistelee Suuperko.
“Olennaisin muutos on teknisen osaamisen kehittyminen”, painottaa Suuperko, jonka mukaan betonielementtirakentamisen hyvät puolet on siirretty nyt puuelementti-rakentamiseen. “Käytännössä voidaan puhua jo betonirakentamisesta tutun runkoPES -järjestelmän tulosta puurakentamiseen. Nyt on erilaisia järjestelmärakentamisen tapoja, mutta tulevaisuudessa puurakenneosat ja liitokset vakioidaan. Teollinen esivalmistus on tuonut rakentamiseen tehokkuutta ja nopeutta ja vähentänyt merkittävästi esimerkiksi sääsuojauksen tarvetta työmailla.”
Puusta varteenotettava haastaja betonirakentamiselle
Suuperkon mukaan betonirakenteisiin verrattuna puurakentamisella on monia etuja: “Valmistukseen ja kuljetukseen kuluu vähemmän energiaa, rungon pystytys sujuu nopeammin, materiaalin keveydestä johtuen voidaan käyttää kevyempiä työkoneita”, luettelee Suuperko. “Lopputulos on tasalaatuinen, kun rakentamisessa käytetään teollisia komponentteja ja puurakentamisen nopea rakentamisen kokonaisaika tekee siitä kilpailukykyisen kokonaistaloudellisesti.”
Viikin puukerrostalot rakennettiin pääosin samanaikaisesti ja työmaalla on väkeä ollut noin 130 – 150 henkilöä. Viikin hankkeen projektipäällikkö Liisa Seppälä uskoo, että Viikin kaltaisten pilottihankkeiden kokemusten perusteella puurakentaminen nopeutuu vielä tästäkin. “Nythän puukerrostalorakentaminen on kaikille uutta; viranomaisille, rakennuttajalle kuin rakentajillekin. Tärkein ero, minkä ammattilainen täällä puukerrostalotyömaalla huomaa on se, että täältä puuttuu betonitalojen märkyys ja kosteus”, kuvailee Seppälä. “Täällä päästään heti tekemään sisäpuolen asennustöitä eikä tarvitse odottaa betonivalujen kuivumista. Tulevissa kohteissa voimme tällä rakennustekniikalla säästää jopa viidenneksen aikaa verrattuna betonirakentamiseen”, uskoo Seppälä. “Lyhyempi aika tarkoittaa parempaa kilpailukykyä ja euroja kaikille osapuolille”.
Toimitusjohtaja Suuperko sanoo olevansa hybridirakentamisen puolestapuhuja. “Betoni-insinöörinä odotan puurakentamisesta varteenotettavaa haastajaa betonille. Kuitenkin toivoisin, että tulevaisuudessa voitaisiin yhdistää betoni- ja puurakentamisen edut, jolla luotaisiin autoteollisuudesta tuttu kokonaisedullinen hybriditalomalli – siis puusta ja betonista.”
“Kun rakennuksen perustukset, hissi- ja porraskuilut rakennetaan betonista, jää puun käytölle vielä paljon vapausasteita”, katsoo Suuperko. “Eri materiaaleilla saadaan rakennuksiin monimuotoisuutta, joten on hyvä, että kaikki materiaalit ovat samalla viivalla. Viime kädessä materiaalin valinta kuuluu asiakkaalle. Kaavan pitäisi jättää enemmän vaihtoehtoja siten, että mitään materiaalia ei rajata pois.”
Puuosien standardisointi lisää puurakentamisen kilpailukykyä
Betonielementtirakentamisesta tuttu avoin standardi tulee nyt myös kehitystyön seurauksena puurakentamiseen. Seppälä arvioi puuosatoimittajien tuotteiden yhteensopivuuden olevan kaavoituksen ohella puurakentamisen tulevan kilpailukyvyn avaintekijöitä. “On olennaista, että kaavoitus sallii puurakentamisen. Helsingin kaupunki näyttää hyvää esimerkkiä kaavoittamalla puutalokorttelin keskellä betonikortteleita.”
Kilpailukyky paranee Seppälän mukaan puurakentamisessa myös nopeampien työmaakäytäntöjen ja kevyempien työvaiheiden myötä. “Meiltä puuttuu Viikin työmaalta kokonaan kalliit perinteiset suuret työmaanosturit, kun ei tarvitse nostaa tonnien painoisia elementtejä. Käytämme pikkuliftejä, joilla olemme nostaneet materiaalit kerrostaloille, kun runko on ensin viety vesikattoon.”
“Puurakentamisessa on edetty erityisesti sen teollisessa esivalmistuksessa, mikä tarkoittaa elementtien kokoonpanossa tehokkuutta ja nopeutta, sanoo Suuperko. “Tuotekehityksellä on voitu ratkoa esimerkiksi julkisivujen säänkesto-ongelmia. Viikissä kerrostalojen julkisivuissa on käytetty 40 mm:n paksua puusta liimattua kuningaspaneelia, jonka kestävyys ja liikkumattomuus seinissä on aivan eri luokkaa kuin lautavuorauksen.” Suuperko pitää puurakentamista hyvin suunniteltuna ja valmisteltuna yhtä kilpailukykyisenä kuin betoni- ja tiilirakentamistakin. Viikin kohde toteutettiin uudella tekniikalla jossa talon runko nousi vesikattoon asti nopeasti, jonka jälkeen ryhdyttiin välipohjien ja ulkoseinien asennukseen.
Rakentamisen viranomaismääräyksiä kevennettävä
Puurakentamisen kilpailukykyä parantavan nopeuden lisäksi Seppälä korostaa puurakentamisen pienempää hiilijalanjälkeä. “Kyllä ekologisuus painaa näin betoni-insinöörillekin. Ei ole yhdentekevää, mitä me tuleville polville jätetään. Tässä rakennetaan energialuokan A taloja, joissa on pieni energiakulutus ja kaikki rakentamisesta syntyvä jäte on kierrätettävää eikä ongelmajätettä. Puurakentamisessa asunnot hengittävät paremmin, asuminen on terveellisempää, asunnot ovat hiljaisia ja käytännöllisiä, aivan kuin asuisi maalla, vaikka ollaan betonikerrostalokortteleiden keskellä.”
“Vaikka ekologiset arvot ovat vahvasti tulossa energiamääräysten kautta rakentamiseen, muutokset tapahtuvat kukon askelin”, arvioi Suuperko. “Rakennusala on konservatiivista ja mieluummin tehdään kuten on totuttu ennenkin tekemään. Määräysten lisäksi kaupunkien suunnitteluohjaus ohjaa rakentamista. Kaavoituksella voidaan vaikuttaa kaikkein eniten hyvän arkkitehtuurin ja miellyttävien asuinmiljöiden, hyvän kaupunkikuvan syntyyn. Kun rakentaa heinäkuun alussa voimaan tulevien energiatehokkuusmääräysten mukaan, talot ovat varmasti energiatehokkaita. Mentiinkö säädöksissä liian pitkälle, aika näyttää.”
“Meillä rakentamisen viranomaismääräykset ovat menneet liian pitkälle”, arvioi Seppälä. “Liian tiukat viranomaismääräykset ja standardoinnin puute ovat hidastaneet puukerrostalorakentamisen läpimurtoa”, sanoo Seppälä. Ruotsin etumatka puukerrostalorakentamisessa perustuu osin siihen, että siellä on lievemmät määräykset.” Seppälän mielestä puukerrostalot ovat paloturvallisempia kuin betonikerrostalot, koska niissä on asuntokohtainen sprinklausjärjestelmä. “Viikissä käytetty sumusprinklaus ei kastele huoneistoa, eikä se leviä muihin tiloihin. Taloista on suora yhteys hälytyskeskukseen.”
Kokemuksia puurakentamisesta levitettävä
Viikin rakennushankkeessa on Seppälän mukaan tehty erityisen paljon yhteistyötä alan toimijoiden ja viranomaisten kesken. “Olemme pitäneet enemmän kuin koskaan aiemmin work-shoppeja projektin tiimoilta. On selvitelty kaikkia detaljeja, jotka liittyvät muun muassa palo- ja ääneneristykseen ja rakennuksen tiiviyteen. Tämän projektin myötä olemme saaneet hyvää pohjaa tulevalle puurakentamiselle. Me haluamme olla välittämässä tätä kokemusperäistä tietoa kaikille eteenpäin. Toivottavasti myös Helsingin kaupungin viranomaiset laittavat tietoa ja kokemuksia myös eteenpäin muihin kuntiin, jotta tulkinnat olisivat kaikkialla samanlaiset”, toivoo Seppälä.
“Kyllä tämä puurakentaminen on tulevaisuuden rakentamista”, arvioi Seppälä. “Täällä on laitettu oikea materiaali oikeaan paikkaan ja olen tyytyväinen koko toteutukseen ja uskon että loppukäyttäjätkin ovat. Materiaalina puu on uusiutuvaa ja täysin kierrätettävää. Lisäksi puurakenteet toimivat hiilinieluina koko rakennuksen elinkaaren ajan. Kokonaisvaltainen puurakentamisen kilpailukyky tulee myös siitä, että rakennamme kestävällä tavalla puusta, joka on Suomea. Näistä syistä johtuen yli kolmen vuosikymmen uran jälkeen voisin siirtyä puurakentajaksi”, visioi Seppälä.
Puurakentamiselle kysyntää kasvavassa korjausrakentamisessa
Suuperkon mielestä teollisella puurakentamisella on ajallinen takamatka betonirakentamiseen nähden uudisrakentamisessa, mutta kasvavassa korjausrakentamisessa hän näkee puurakentamisella suuria mahdollisuuksia. “1970-luvun betonikerrostaloissa riittää energiakorjaus- ja julkisivukorjauksia. Puuelementtien käyttö korjausrakentamiseen onnistuu, kun kyse ei ole kantavista seinistä. Kun kantavat pilarit ovat betonia, talojen ruutuihin sopivat myös puuelementit. Tämä on hybridirakentamista parhaimmillaan. Korjausrakentaminen kasvaa kasvukeskuksissa jopa viiden prosentin vuosivauhtia ja siinä kasvussa Peab haluaa olla mukana”, toteaa Suuperko. “Puurakentaminen sopii hyvin myös vanhojen kerrostalojen lisärakentamiseen.”
Puurakentaminen tarvitsee osaajia
“Vaikka rakentamisessa oli paljon työvaiheita, tarkalla ennakkosuunnittelulla pystyimme hyödyntämään nopeuden”, toteaa Suuperko. “Tarvitsemme suunnitteluunkin yhä enemmän puurakentamisen osaajia, koska tämänkaltainen rakentaminen ei muistuta betonielementtirakentamista.
“Lisää koulutusta ja tietoa”, vastaa Seppälä kysymykseen onko Suomessa osaamista puurakentamiseen tarpeeksi. “Meillä opetetaan betonirakentamista, mutta ei puurakentamista. Puute koskee koko rakentamisen ketjua alkaen suunnittelijoista ja insinööreistä rakentajiin. Tästä Viikin kohteesta saa hyvän esimerkin, josta on kerätty paljon tietoa ja jota emme halua pantata vakan alle, vaan levittää sitä kaikille halukkaille.”
Suuperko muistuttaa, että Viikin kohteen eräänä onnistumisen edellytyksenä oli se, että puurakentamisjärjestelmän toimittajan kanssa tehtiin tuoteosakauppa. “Puuosavalmistaja oli valmis riskin kantamiseen ja se antoi mahdollisuuden rakennusvaiheiden kehittämiseen yhteistyössä”, sanoo Suuperko ja korostaa tekemisen ja kokemuksen merkitystä puurakentamisen kilpailukyvyssä. “Tekemällä on harjaannuttu ja se tuo mukanaan kilpailukyvyn. Tämä on yhtiölle selkeä strateginen valinta olla mukana suurissa puurakennuskohteissa. Kokemukset Viikin kohteesta ovat sen verran myönteisiä, että haluamme olla jatkossakin yhteistyössä suunnittelijoiden kanssa mukana puurakentamisessa.”
Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen
Lisätietoja:
Petri Suuperko, toimitusjohtaja, petri.suuperko@peab.fi
Liisa Seppälä, projektipäällikkö, liisa.seppala@peab.fi